vieras

Tämän syksyn suomalaisten naiskirjailijoiden uutuuksista viimeinen Riikka Pulkkisen teos vieras tuli luettua pitkän kaavan kautta. Minulla kirjan "hyvyys" on suoraan verrannollinen kirjan lukunopeuteen. Tätä kirjaa tahkosin siis tosi piiiitkääääään! Jossakin vaiheessa minuun iski uskon puute, kunnes luin Kirsikkapuiston blogista tämän kirjan arvostelun ja huokasin helpotuksesta. Ei minunkaan väkisin tarvitse tykätä, jos en tykkää. Elnnakko-odotukset kirjasta olivat liian suuret. Pulkkisen aikaisemmasta tuotannosta tykkäsin tosi paljon ja niiden kirjojen sisällöt upposivat minuun täysillä. Vieras-kirjasta jäi hajanainen, pintaraapaisun omainen, sisällyksetön ja jotenkin vain halju olo.

Valinnan vaikeuksia

Joskus joutuu sanoin kuvaamattoman vaikeisiin valintoihin. Eilen illalla treenin ja saunan jälkeen valittavana oli
1. juuri Sukkalehdestä valitsemani vaaleanpunaisten piirakkasukkien neulominen
2. Riikka Pulkkisen uusimman Vieras kirjan lukeminen tai
3. blogin päivittäminen
Kaikki äärettömän mukavia ja mukaansa tempaavia juttuja. Eilen illalla valinta oli blogin päivitys.

Tänään vaikean valinnan aiheutti kaikki kihelmöivän kivat lehdet, torstaina tullut uusi Anna ja tänään tulleet Novita- ja Juoksija-lehdet. Ihan ensimmäisenä oli pakko selata läpi Novita :)

Usein minulle tuottaa vaikeuksia valita seuraava luettava kirja lukemattomien joukosta. Mietin usein jo etukäteen, missä järjestyksessä luen kirjat. Jos nyt luen jonkun dekkarin, on seuraavaksi valittava joku "järkevämpi" kirja kuten elämänkerta. Nyt pakan sekoitti pahemman kerran väliin kiilanneet syksyn uutuudet.

Tänään kävin antamassa ennakkoon ääneni kunnallisvaaleissa. Äänestämässä kävin hehtaarikauppa Prismassa, jota muuten taas laajennetaan. Äänen antaminen oli näissä kunnallisvaaleissa tavallista helpompi. Se oli naps ja heti, kun sain tietää että tämä tuntemani naishenkilö on ehdokkaana.

Minä Zlatan Ibrahimovic

Kirjarintamalla sain tänään luettua urheiluun liittyvän kirjan Minä Zlatan Ibrahimovic. Kirjahan kertoo, niin kuin nimikin sanoo, jalkapallolegenda Ibrasta. Wikibedia kertoo tästä persoonasta täällä.

Kirjan tilasin joskus alkukesästä, kun juniori halusi sen. Olin pudottaa silmät ja korvat päästäni, kun kuulin tuollaisen lauseen jumiorilta, koska minun tietääkseni hän ei ole koskaan lukenut oikeastaan mitään. Sen siliän tien laitoin kirja tilaukseen ja hämmästyin vielä enemmän, kun juniori luki tosiaan tuon kirjan! Nyt kun olen itse tuon kirjan lukenut, niin en ihmettele yhtään, miksi kirja oli juniorin mielestä niin helppo lukea. Kirja on kirjoitettu jalkapalloilijan elämästä köyhyydestä suureksi kuuluisuudeksi. Se on tekstiltään "yksinkertaista" kieltä ja uppoaa varmaan nuoren itsekin jalkapalloa harrastavan nuoren miehen mieleen.

Kesällä Nora blogin kirjoittaja Nora kyseli minulta olisiko minulla suositella hänelle urheilua käsitteleviä kirjoja. Tsekkasin oman lukulistan läpi ja hämmästyin, miten vähän urheilua ja liikuntaa käsitteleviä kirjoja olen lukenut. Olen lukenut vain

Haruki Murakami: Mistä puhun, kun puhun juoksemisesta (kirjoitus täällä)

Mika Myllylä: Riisuttu mestari (kirjoitus täällä)

ja nyt tämän Minä Zlatan Ibrahimovic

Nyt tästä eteenpäin pitää kunnostautua ja lukea muutama urheilijan elämänkerta tai jotain muuta urheiluun liittyvää. Jos jollakin blogini (tai tämän tekstin) lukijalla on antaa ehdotuksia, niin kommettiloota on avoinna. Olisin kiitollinen vinkeistä :)

Paholaisen pennut

Nyt on luettu Lehtolaisen trilogian päätöskappale  Henkivartija-sarjasta. Edellisen osan Oikeuden jalopeuran lukukokemus on kirjattu tänne. Paholaisen pennut päätti Hilja Ilveskeron tarinan onnellisesti, niin kuin varmaan asiaan kuuluu.

Kuva täältä

Kun kyyhkyset katosivat

Edellinen lukemani kirja on kahden kuukauden takaa. Olen tahkonnut yhtä pokkaria kaksi kuukautta! Eikä sielu anna periksi jättää kirjaa kesken. Onneksi otin tuon Oksasen uusimman lukulampun alle. Taas taattua minun mieleistä luettavaa. Minun mielestä Oksasen parhain kirja. Kirja oli tosi helppo lukea ja ajatus pysyi kirjan sisällössä, eikä lähtenyt lentelemään kesken lukemisen. Teksti oli tarpeeksi haasteellista.

- Minulle annettiin tehtävä ja minun piti tutustua toiseen henkilöön, ei sinuun, Juudit sanoi. - Kahvila Kultasessa minun oli tarkoitus luoda suhde erääseen toiseen. Se oli ystävättäreni sulhasen keksintö, ei minun. Mutta sitten tulit sinä.

Poikakirja

Merkkaan yhteen vihkoon muistiin kirjoja, joita pitäisi lukea. Vihkossa oli myös tämän Poikakirjan nimi. En kuolemaksenikaan muista, missä yhteydessä ja miksi olen kirjan nimen sinne rustannut. Yleensä kun luen jonkun mielenkiintoisen kirjan arvostelun, niin merkkaan sen ylös vihkoon, että muistan jossakin vaiheessa sen lukea. Mutta nyt tuli luettua Olli Jalosen Poikakirja. Kirja oli jälleen kerran tosi paljon erilainen kuin yleensä lukemani kirjat. Poikakirja on kertomus 1960-luvun perheestä, koulusta, vapaa-ajasta jne. koulupojan silmin. Googlaamalla löytyi sitten vahvistus epäilyksilleni, että kirja on omakuva kirjoittajan nuoruudesta muutamilta kouluvuosilta. Jotain samastumisen tunteita kirja herätti, olenhan itsekin elänyt ja aloittanut koulunkäynnin 1960-luvulla.

"On oltava vaikka ei olisikaan. Ei ole aina niin kuin oikeastaan on, mutta ei silloin oikeastaan valehtele jos tekee niin kuin kaikki tekevät koska silloin on enemmän oikein koska on muitten mukana samassa." 

Huimaavat korot

Tässä oli taas lomalukemisen huippuhetkiä. Sellainen kirja, joka on ollut pitkään "täytyy lukea"-listalla. Suomalaisen pokkari-kampanjasta 3 pokkaria / 12 eeroa lähti mukaan kaksi settiä eli kuusi pokkaria. Yksi niistä oli tämä nyt luettu hömppä. Toisaalta kirjan oli kirjoittanut Tervo, joka työskenteli yli vuoden newyorkilaisessa kenkäsalongissa. Ammatiltaan Tervo on etnologi (=ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija), joten kirjassa on korkokenkien maailman tieteellinenkin katsaus. Tykkäsin kirjasta, koska siinä oli tosiaan käytännön kokemuksen lisäksi tieteelliset perusteet tällaiselle naisia houkuttelevalle riitille kuin korkokenkien ostaminen, käyttäminen ja jopa keräily. Tämä ei tosin kauheasti kosketa minua henkilökohtaisesti, mutta joskus johonkin pippaloihin tai jonkun vaatteen kanssa on kyllä aivan pakko hankkia / käyttää korkokenkiä :) 

Veljen vaimo

Käytin Book Plus alennuskoodin ja tilasin tällaisen mitään sanomattoman kirjan hintaan 0,95 €. Kirjan nimi eikä kirjailijankaan nimi sanonut yhtään mitään. Kirja kertoo yhden perheen tarinan, johon kietoutuu Marjan, kirjan päähenkilön elämä. Kirja on sellainen kepeästi luettava lomakirja. No, olihan siellä tietenkin ihmiskohtaloita, suhteita, tunteita, persoonia jne. joita piti sitten pohdiskella. Sellainenhan se taitaa olla kirjan lukemisen tarkoitus!?

Veljen vaimo on Henna Helmi Heinosen esikoisromaani. Heinonen on koulutukseltaan psykologi, mikä ehkä näkyykin kirjan sisällössä ja ihmisten kuvailussa. Esittelyssä on vielä, että Heinonen on insinöörin vaimo. No, sehän selittää sitten lopunkin!

Tahra

"Uskomattoman mukaansatempaava romaani ihmiskaupasta,

prostituutiosta ja seksiriippuvuudesta. 

Raskaasta aiheesta huolimatta kirja ei ole lainkaan 

raskaslukuinen. Se on hienosti kirjoitettu ja huippujännittävä."

-LAURA MAGASIN

3096 päivää

Kirjarintamalla on palattu normaaliin lukurytmiin. Luin tositapahtumiin perustuvan kirjan, 3096 päivää. Kirja kertoo siepatun Nataschan siepattuna oloajasta. Kirja oli erittäin hyvin kirjoitettu. Kirjassa oli analysoitu sieppaajaa, siepattua ja heidän elämäänsä sieppausvuosien aikana. Kirjan kirjoittamisessa (vaikka kirjoittajaksi onkin merkitty Natascha) on selvästi käytetty asiantuntijoita. Kirjan sivuilta löytyykin kaksi muuta nimeä kirjoittajan lisäksi. Analyysit ovat hyvin yksityiskohtaisia ja asiantuntevia.

Minä en rupea analysoimaan aihetta, mutta kieltämättä ajatuksia ja kysymyksiäkin herädi väkisin noin vaikean aiheen ympärille.

Kiinalainen

Huoh ja vielä kerran huoh!! Taitaa Mankellit joutaa ainakin joksikin aikaa boikottiin lukulistallani. Luin tuota kirjaa reilut 1,5 kk. Kirja oli tosin 685 sivuinen, mutta kirjan lukemiseen meni vaan suhteettoman paljon aikaa. Luonto ei vaan antanut periksi jättää kirjaa kesken. Kirjan sisältö polveili liikaa (historia - nykypäivä, Kiina - Ruotsi) ja viimeiset sata sivua ja juonen ratkaisu oli kyllä yhtä takkuamista. Taas erilainen Mankell eli ei sitä peruspoliisijutskaa, johon olen tottunut ja josta tykkään.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Luetut Mankellin muut kirjat (ei Wallanker-sarjaa)

- Tanssinopettajan paluu

- Savuna ilmaan

- Isidorin tarina 

- Panokset 

- Kiinalainen

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Voihan elämä!

Nyt ei vaan taas jaksa tuota työn paljoutta! Täytyy valittaa vähän, jotta sitten taas jaksaa. Taas on tullut tehtyä kymmentuntisia työpäiviä ja silti töitä jää tekemättä. Ei vaan yksinkertaisesti kerkee....

Täällä on muuten kesä :) Huomiseksi on luvattu + 24 astetta. Tarkenee vaikka shortseissa. Huomenna on pakko lähteä juoksemaan. Puolitoista viikkoa sitten on viimeinen juoksuaskel otettu. Sen jälkeen on vain vedetty lonkkaa. Olen minä tehnyt pari pyörälenkkiä ja kävin tämän kevään viimeisellä lenttisvuorolla. Seuraavan kerran lenttistä pelataankin sitten kesäkuussa. 

Mankellin tiiliskivikirjaa olen lukenut kohta varmaan kuukauden. Ei edisty, ei. Milloinkahan viimeksi on kirjan lukemiseen mennyt niin pitkä aika. Eilen kävin ostamassa lisää torkkupeittolankaa. Se onneksi edistyy ihan kiitettävästi. 

Juniorin kanssa on viime aikoina ollut tosi mukavaa. Juniori suorittaa top-harjoitteluaan kaupungin puusepänverstaalla. Alkuajan kulki minun kyydillä aamuin sekä illoin. Nyt on ollut paljon yhteisiä jutun aiheita työn saralta. Tosi kivaa! Juniorille on luvattu kuukauden kesätyö samassa paikassa. Superia.

Paluu

Bongasin Helsingin rautatieasemalla jo perjantaina porkkarikaupan. Kävin tsekkaamassa kaupan valikoiman ja sunnuntaina ennen junaan nousua, kävin ostamassa muutaman puuttuvan pokkarin. Sitten en voinut vastustaa kiusausta ostaa kuvassa näkyvää kirjaa. Kotimatka sujuikin sitten rattoisasti kirjaa lukien, venytellen ja voipuen lauantaisesta rääkistä. Kirja antoi uskoa juoksuharrastuksen jatkamiseen ja siihen, ettei aina tarvitse olla edes hyvä. Kirja on koottu kirjoittajan päiväkirjamerkinnöistä, joiden aiheina oli juokseminen (kuinkas muuten :)) ja kirjailijaksi ryhtyminen. Kirjasta löytyi monta hyvää ohjetta ja ajatusta juoksemistreeneistä ja maratoniin valmistumisesta. Kirjassa on myös käyty läpi tuntemuksia kisan aikana. Kirjoittaja ei ole koskaan alistunut kävelemään juostessaan maratonia tai edes ultramaratonia. Minä en ihan tuollaiseen saavutukseen pysty, mutta yritetään räpistellä ja taaperrella tästä eteenkin päin.

Barack & Michelle

Aikaisemmin olen lukenut tästä Yhdysvaltojen ensimmäisestä mustasta presidenttiparista kertovia kirjoja Unelmia isältäni ja Michelle Obama. Nyt oli vuorossa kirja, joka kertoi heidän yhteisen taipaleensa, suunnitelmat ja toimenpiteen tuohon odotettuun päämäärään pääsemiseksi. Niinhän siinä sitten kävi, että tämä (ainakin kirjojen mukaan) hyvin yhtenäinen parivaljakko saavutti YHDESSÄ elämää suuremman päämäärän. Mahtavaa lukea kuinka raja-aidat kaatuvat ja aikaisemmasta mahdottomasta tulee mahdollinen ja unelmat täyttyvät. Vielä olisi lukematta Barackin kirjoittama kirja Rohkeus toivoa. Saa nähdä eksyykö tuo kirja jossakin vaiheessa luettavien kirjojen joukkoon.

Paratiisi

Kirjarintamalla tuli luettua jo toista kertaa Marklundin Paratiisi. Olen haalinut näitä kirjahyllystäni puuttuvia Marklundeja omaksi ja halvin vaihtoehtohan on ostaa ne pokkarina. Tässä kirjassa toimittaja Annikan elämässä tapahtuu tärkeä käänne, hän tapaa Thomasin, lapsiensa isän. Kirjassa Annika selvittää Paratiisi-säätiön toimintaa ja väärinkäytöksiä. Eikä Annika taaskaan voi olla törmäämättä tilanteeseen, jossa hänen elämänsä on hiuskarvan varassa Ratkon laittaessa aseen piipun Annikan suuhun.

Marklundilta on ilmestynyt taas uusi kirja Vastalauseita. Kirja on minulla seuraavien hankittavien kirjojen listalla.

Panokset

Lukeminen maistui viikonloppuna ja Mankellin Panokset-kirja tuli luettua. Panokset on Mankellin esikoisteos vuodelta 1973. Kirja kertoo panostaja Oskarista, joka haavoittuu rautatietyömaalla räjähdysonnettomuudes-

sa. Kirja oli paljon valoisampi tapaus kuin Isodorin tarina, jonka luin viimeksi. Vaikka tämä kirja kertoi 1900-luvun alun tapahtumista, ei Oskarin elämä niin kauhean vaikeaa ollut. Vai antaako kirjan kirjoittaja liian valoisan kuvan Oskarin elämästä?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Luetut Mankellin muut kirjat (ei Wallanker-sarjaa)

- Tanssinopettajan paluu

- Savuna ilmaan

- Isidorin tarina 

- Panokset

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Renny Harlin

Kirjarintamalla sain luetuksi kirjan Lähikuvassa Renny Harlin, jonka on kirjoittanut hänen siskonsa Tuire Harjola. Sisko on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kirja on enemmän siskon omaelämänkerta. Mutta ilmeisesti kuuluisan veljen nimellä saadaan kirjalle enemmän näyttävyyttä. Tietenkin kirjoittajan ja veljen lapsuudesta kirjatut osuudet kohdistuvat hyvin pitkälle molempiin sisaruksiin ja heidän vanhempiinsa. Mutta, kun Renny muuttaa Amerikkaan, kirjan sisältö käsittää kirjoittajan elämäntilanteita ja  matkoista Rennyn luokse. Kirjassa Rennyn ajatukset ovat hyvin pitkälti kirjoittajan näkökulmaa asioista. Kirja jättää Rennyn henkilökuvan ja sisimmän erittäin etäiseksi. Kirja oli kuitenkin tosi helppo lukea ja sen sisältö oli elämän makuinen, mutta kirjan nimi antoi vähän erilaisen odotuksen kirjan sisältöön.

Saastat

Kun pitää niitä kalsaripäiviä, niin saa kirjarintamallakin jotain aikaiseksi. Olen lukenut viime aikoina vähän vuorotellen dekkareita ja sitten elämänkertoja tai jotain syvällisempää. Nyt oli vuorossa dekkari. Tämän vasta ilmestyneen pokkarin myi Suomalaisen täti minulle kaupan päällisiksi kassalla. En yleensä ole sortunut näihin "pakkomyynteihin", joita Suomalaisessakin harrastetaan. Tosin "pakkomyynnit" ovat yleensä pitäneet sisällään aivan muuta kuin kirjoja, kuten perunanpesuhanska!!!!

Mutta luin flunssaa sairastaessani lauantaina ja sunnuntaina tämän kirjan. Uusilta kirjoittajilta, jotka muuten ovat sisaruksia, on ilmestynyt tämä ensimmäinen osa trilogiasta. Toinen osa on nimeltään "Kaikella on hintansa" ja se  ilmestyy huhtikuussa. Kolmas osa ilmestyykin sitten ensi vuonna. Kirjan juoni piti mukavasti hyppysissään ihan viime metreille asti, vaikka syylliset olivat selvillä jo hyvissä ajoin. Kirjan sisältö käsitteli pedofiiliaa ja pedofiilien rangaistuksia. Onko oikeutettua rangaista pedofiilejä oman käden oikeudella, niin kuin kirjassa tehdään? Kirjan juoni herätteli taas ajattelemaan tämän maailman pahuuksia, joita ei omissa ympyröissään voi edes kuvitella.

Onnenpekka metsällä

Reilu vuosi sitten luin Hägglundin kirjan Leijona ja kyyhky. Nyt oli vuorossa Onnenpekka metsällä. Ostin tämän kirjan Suomalaisen ALE:sta ja taisipa kovakantisena maksaa peräti 5 €. Mutta enpä pettynyt tähänkään kirjaan, vaikka en metsästyksestä tiedä tuon taivaallista. Luettuani kirjan, tiedän hieman enemmän. Kirjassa oli kerrottu kuinka paljon tämä Onnenpekka on saalistanut. Ihmetellä täytyy, miten paljon ihminen kerkiääkään "harrastaa"? Luulen, että aika monta mehtuureissua on tehty työajalla ja kuulunut ns. viranhoitoon. Totta kai myös paljon vapaa-aikaa on käytetty metsästämiseen eri puolilla maailmaa. Tärkein kirjasta oppimani uusi sana trofee = metsästysmuisto, metsästäjän muistokseen ottama saaliseläimen osa, tavallisesti sarvet, nahka (talja), pää, kallo tai hampaat. Eri trofeet ovat eri arvoisia ja niistä on omat mitaliluokkansa ja kilpailunsa.

 

Isidorin tarina

Mankell yllätti minut totaalisesti kirjoittamalla jotakin muuta kuin poliisitarinan. Isidorin tarina oli jotain aivan muuta, kuin perinteinen dekkari. Historiallisen oloinen, pimeä, köyhä, melankolinen satu, jossa oli mielenvikaisuutta, urhoollisuutta onneksi jotain hyvääkin. En tykännyt näin masentavasta tarinasta. Mankell kirjoittaa paljon parempia dekkareita minun mieleeni. Eihän tosin kirjoittamistyylissä mitään vikaa ollut, vaan kirjan sisältö oli niin pimeä. Minulla on joku miellehtymä lukea Mankellin muuta tuotantoa, mutta jos toinen samanlainen tarina tulee heti perään, niin en tiedä loppuuko mielenkiinto siihen. Tällä hetkellä hyllyssä ei ole yhtään lukematonta Mankellia, joten sille asialle täytyy tehdä jotain.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Luetut Mankellin muut kirjat (ei Wallanker-sarjaa)

- Tanssinopettajan paluu

- Savuna ilmaan

- Isidorin tarina

------------------------------------------------------------------------------------------------------------