Kuvahaaste: kesän kuusi kuvaa

Aili-mummo haastoi minut mukavalla haasteella. Haasteen kuuluu esitellä kuusi kuvaa, jotka on otettu kesällä 2012. Kuvien sisältö on mielivaltainen, kunhan ne ovat vaan otettu viime kesänä. Haaste tuntui aluksi tosi vaikealta, koska eihän viime kesänä tapahtunut oikein mitään. Mutta eihän tässä haasteessa haasteta esittelemään kuvia mistään erikoisesta tapahtumasta, vaan ihan mistä vaan.

Ensimmäinen kuva on otettu juhannuksena läheiseltä meluvallilta. Meluvallin yksi osio oli valtoimenaan lupiineja. Ne loistivat väreillään aina, kun omasta makkarini ikkunasta ulos katsoi. Lupiini on minusta kaunis kukka silloin kun se kukkii, mutta muuten sen leviäminen ei aina ilahduta. Joissakin kohdissa luontoa se on kuitenkin täydellinen juuri siinä.

Toisena kuvana vuoron saa yksi kesällä valmistunut käsityö eli juhannussukat. Ristin ne juhannussukiksi, koska ne valmistuivat juhannuksena. Sukat on neulottu Novitan 7-veikasta, joten juhannuksena ne olisivat olleet kyllä liian kuumat laittaa jalkaan.

Kolmantena kuvana pääsee eetteriin valokuva, joka on otettu lenttispelikaverin mökin pihalta kauniina kesäiltana pelien ja saunan jälkeen. Tästä mökkimaisemasta pääsin nauttimaan kaksi kertaa viime kesänä, kun pelikaveri pyysi meidät pelaamaan heidän beachvolley-kentälleen. Hikistä hommaa, mutta sen jälkeen oli kyllä aika ihana pulahtaa järveen ja käydä saunomassa ja vielä syödä iltapalaa.

Neljäs kuva on otettu Joroisten tri-kisoista heinäkuussa uintiosuudelta. Tässä on yksi trinainen suorittamassa uintiosuuttaan puolikkaan matkalla. Aivan huikea kokemus olla katsomassa noita triatleeeetikkoja, jotka uivat, pyöräilivät ja juoksivat ja suorittivat tuon puolikkaan vaativan matkan.

Viidentenä kuvana esittelen viime kesän viha-rakkassuhteeni eli järkkärini. Alkukesän kuvailin vielä ahkerasti kyseisellä kameralla, mutta Joroisilla kameran pitkä putki meni särki. Putki ei enää tarkentanut. Sen jälkeen en ole kameraan koskenut. Jos olisin ollut joskus hieman viisaampi, olisin mennyt ensin pokkarin kanssa valokuvauskurssille ja hommannut sen jälkeen vasta vähän laadukkaamman järkkärin. Tein kuitenkin päinvastoin, enkä ole oikein koskaan ollut tyytyväinen tuohon järkkäriin.

Viimeisin kuva on sitten muistona huikeasta heinä-elokuun vaihteeseen sattuneesta juhlaviikonlopusta. Yhteen viikonloppuun mahtui juhlia joka lähtöön. Viikonlopun kruunasi vielä oikein kiva kesäinen sää, joka ei ollut viime kesänä ihan joka päiväistä tai edes viikkoistakaan herkkua. Tämä kuva on otettu hääparin tyttären elikkä morsiusneidon kimpusta. Morsiusneito oli menossa jossakin pihaleikeissä ja hän oli jättänyt kimpun pöydän kulmalle säilöön.

Tavoilleni uskollisena en haasta ketään, mutta haasteen voi jokainen viedä mukanaan :)

The end

Juhlaviikonlopulla oli sitten arvoisensa päätös. Sunnuntai-illan ja maanantaiaamun maisema oli tällainen. Uintia, saunaa, mukavaa seurustelua kauniimpaakin kauniimmassa suomalaisessa kesämaisemassa. Ei olisi voinut yhdeltä viikonlopulta enempää toivoa!

Juhlat part I

Viime viikonloppu oli oikea juhlamaratooni minulla. Perjantaiaamuna saateltiin työpaikan pihasta 7 reikä reikä neljä mopomiestä, jotka lähtivät hakemaan viidettä mopomiestä yhdeltä huoltsikalta ja kuudetta mopomiestä kotoaan. Tämä kuudes kotoa haettu mopomies oli elokuun 1. päivä eläkkeelle siirtyvä työkaveri. Kymmenen jälkeen eläkkeelle jäävä + muut mopomiehet kurauttivat takaisin työpaikalle. Sitten oli vuorossa valokuvaukset uusien toimitilojen sisäänkäynnin edustalla. Käytiin vielä syömässä työpaikalla sijaitsevassa ruokalassa ennen kuin siirryttiin firman kokous-/saunatiloihin Jynkkään. Kesän parhaasta kelistä saatiin nauttia ulkona Onnitellen sankaria ja kuunnellen muutama puhe. Myös kahvit ja kakut oli mahdollista nauttia ulkona. Viikonlopun ensimmäinen mansikkakakku tuli maisteltua näissä juhlissa.

Välillä käytiin katsomassa laiturilta Karelia-soudun ohisoutua ja nauttimassa aivan järkyttävän kauniista kesäisestä maisemasta.

Puoli neljän paikkeilla minun piti jättää nämä pirskeet, että en myöhästyisi seuraavista juhlista.

Kotona kävin vaihtamassa vaatetta ja sitten läksin pyöräilemään kohti Vainonniemen huvilaa.Täällä tyttäret olivat järjestäneet yllätysjuhlat vanhemmilleen 70 + 70 vuotta. Vieraat odottivat huvilan takana, kun juhlittavat tulivat sisäkautta ihmettelemään n. 60 hengen juhlavieraskatrasta.

Juhlittavien ilmeet olivat sanoinkuvaamattoman yllättyneitä, kun näkivät illan todellisen tarkoituksen. Mutta hetken hämmästyksen jälkeen alkoi onnittelujen ja tervehdysten vuoro, kun juhlittavat läksivät tervehtimään vierasjoukkoa. Sitten oli vuorossa aivan älyttömän hyvät ruokapöydän antimet. Siihen kuului mm. 26 h tuntia sitten valmistumaan laitettu rosvopaisti. Ruoka oli niin hyvää, että ei mitään rajaa.

Ohjelmassa oli lauluesitys ja runomuotoon tehty kertomus ystävyydestä, kaunista ja koskettavaa. Näiden juhlien saaliina minulle oli monen ex-ex-työkaverin tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Mukavaa oli myös nähdä miten ilahtuneita juhlittavat olivat ystävistään, sukulaisistaan, entisistä työkavereistaan.Illan kruunasi vielä kauniin auringonlaskun aikaan nautittu kahvi ja kakku, jonka päällä oli mustikoita ja mansikoita, kuinkas muuten. Minä häippäsin pirskeistä jo yhdeksän jälkeen odottamaan seuraavan päivän juhlia.

Vielä kerran Onnea eläkkeelle jäävälle työkaverille ja 70 + 70 v. juhlittavalle pariskunnalle!

Kesän pakolliset

Tämä kesä meinasi mennä ihan hupiin, kun ei ole ennättänyt nautiskella toriruokailuista. Mutta tänään huippukauniin aurinkoisena lauantaipäivänä tämäkin mahdollistui ja päästiin tässäkin asiassa päiväjärjestykseen. Jälleen kerran pisimmän korren vietnamilaisen, intialaisen tai ihan perussuomalaisen ruuan suhteen veti suomalaiset voissa paistetut muikut. Annos ei ollut Savonlinnan Seurahuoneen kattoterassin muikkuannoksen luokkaa, mutta makuun tälläkin annoksella pääsi. Jälkkäriksi kelpuutin Päivänurmen torikahvilan kahvin ja sitruunapullan.

Kotimatkalla oli aivan pakko kurvata Ilosaaren kautta ja katsella Pielisjoen pyörteitä ja veden korkeutta. Auringon säteet kimmelsivät joen vedessä sanomattoman kauniisti, että tuli niin aurinkoinen mielikin :)

Hyvää kesää

Sunnuntaiaamun karvaisen aamupisulenkin jälkeen aukaisin postilaatikon kaivaakseni sieltä päivän aviisin. Yllätyin postilaatikosta löytyneestä kesäkortista. Kortti ei kerro lähettäjää eikä vastaanottajaa, mutta sai hymyn kareen nousemaan suupieleen :)

Lomailua

Tämä loma menee sitten sporttipainotteisena, Mutta mikä sen parempaa. Ihan pitää toppuutella itseään, että ei vaan paikat prakais. Keskiviikkona pelattiin beach volleytä kaksi tuntia. Oltiin tyttöjen kanssa menossa salivuorolle, mutta käännyttiin ovelta hiekalle ja se kannatti. Niin mukava pelata ilta-auringossa noiden duracellien kanssa. Eilen kävin aamulla tekemässä ns. paastolenkin eli ilman aamupalaa baanalle. Tein sellaisen 7 km lenkin, johon aikaa tuhraantui hieman enemmän kuin normaalin seiskan lenkkiin. Energiavaje sai varmaan aikaan sen, ettei jaksanut ihan normaaliin tahtiin. Mutta ei se niin vaikeaa ollut kuin kuvittelin.

Päivällä vein sitten juniorin tätinsä ja serkkunsa kanssa junalle. Lähtivät kohti Helsinkiä shoppailemaan ja sukuloimaan. Minä jäin karvaisen kaveriksi kotiin. Illalla sitten vuorossa TAAS pyörälenkki eri reitillä kuin aikaisemmin. Pyöräiltyä tuli sellainen 26 km, jota tosin luulin pitemmäksikin lenkiksi. Mutta eipä ollut, GPS sen minulle todisti.

PS. Pyörässä on muuten ne ruuvit sille pullotelineelle, joten ei kun pullotelinettä ostamaan!

Eilinen

Aurinkoon ja sen valoon on niin taivaallisen ihana herätä kesälomalla. Eikä se haittaa, vaikka aurinko herättää ensi säteillään jo neljän aikoihin aamulla.Jatketaan aamua ja nukutaan vähän pitempään. Näin tein eilen aamulla. Heräsin aamun ensi säteisiin, jotka paistoivat makkarin ikkunasta. Tarkoituksella en laittanut sälekaihtimia edes kiinni. Nämä kaksi kuvaa on otettu aamuneljän hujakoilla..

Sitten yhdeksän aikoihin, ihan oikea heräämisen jälkeen karvainen lenkille, aamupalaa naamaan ja pyörälenkille. Kävin kääntymässä Niittylahden opistolla ja kilometrejä kertyi 25 km.

Opiston liikuntahallin takana pidin pienen breikin ja söin välipalakeksin. Olisin kaivannut niin sitä juomapulloa pyörään. Tuollaisella lenkilläkin neste tekisi niin hyvää. Pitää käydä tsekkaamassa juomapullotelinettä kaupasta, josta ostin tuon pyörän. 

Kypärä oli aivan huippu. Pysyi hyvin päässä ja tuntui hyvältä. Oon niin tyytyväinen siihen myyjään, vieläkin. Kotona naamariin omenan ja banaanin puolikas ja kokeilemaan juoksua heti pyöräilyn jälkeen! Eihän se oikein kulkenut. Aurinko paahtoi jo aika korkealta ja oli hiostavan kuuma. Mutta neljä kilometriä tuli osittain käveltyä ja osittain hölkättyä tosi pienellä vauhdilla ja sykkeillä.

Kesäilta

Näissä maisemissa ja näissä tunnelmissa vietin eilisen illan pelaten beachea, saunoen, uiden ja chillaillen pelikavereiden kanssa aivan extemporee. Talviturkki tuli heitettyä muutaman kerran ja se jäikin muutamaksi kuukaudeksi Reuhkajärven pohjaan odottamaan pakkasia ja tulevan talven tarpeita.

Juhannushöpinöitä

Juhannusaaton postauksen kuvat ovat vesiaiheisia. Vesi on kuulunut viime viikon kestosuosikkiaiheisiin. Varmaan joka ikisenä päivänä sitä on tullut taivaalta. Myös vedenpintojen korkeus on ollut esillä sekä työasioissa, että vapaa-ajan puheissa. Työviikot ovat menneet pienessä sumussa sekä säiden, että sisällön suhteen. Ihan älyttömän mukavia, isoja, haastavia ja vaikeitakin projekteja kasapäin johtaa lopulta mahdottomaan yhtälöön, kun ne kaikki haluaisi hoitaa hyvin ja ajallaan. Viime viikolla avasin suuni tästä aiheesta ja muutoksia on toivottavasti tulossa lomien jälkeen.

Muuten juhannus menee ladatessa akkuja kotosalla. Otin äsken juhannusaktiviteeteistä valokuvan, jonka meinasin esitellä huomenna täällä kuvin ja sanoin.

Heti muuten helpottaa oloa, kun stressiä voi purkaa johonkin. Minulle nämä purkukeinot ovat tällä hetkellä valokuvaus, kirjoittaminen, käsityöt, lukeminen ja urheilu.

Mukavaa, kun tänään kukonpieraisun aikaan herätessäni aurinko paistoi ja aamulenkin ainakin voi tehdä collegetakki päällä, mutta jalassa oli totta kai kesävillasukat :)

Blogi on ollut viikon hiljaa, mutta ideoita ja ajatuksia postauksille on muhimassa takaraivossa. Joten olkaapa kuulolla....

Höh, meinasi ihan unohtua toivotukset eli

RENTOUTTAVAA JUHANNUKSEN AIKAA KAIKILLE!

Pidä huolta :)

Meidän lähipellolla, ihan meidän asunnon vieressä, pitää jöötä alkukesästä töyhtöhyypät. Neljä aikuista lintua lentelee kohti pellolle uskaltavaa koiraa, muita lintuja ja puppeja. Eilen seurasin aamupäivällä (olen lomalla !!!) koneella istuessani ikkunan takaista elämää.

Ruohikossa liikkui joku pieni lintu. Pakko oli etsiä kameraan pitempi putki ja tähdätä kohti liikettä. Enkä nyt ihmettele yhtään, mitä varten nämä vanhemmat pitävät huolta jälkikasvustaan tosi intensiivisesti. Tällaiset pienet tirriäiset liikkuvat heinikossa ihan vapaina. Aikuiset pitävät huolta lähistöllä ja ilmoittavat ääntelyllään vaarasta.

Valtavan suloisista poikasista on pidettävä hyvää huolta. Niin minäkin tekisin ja teen!

Mitä kesä on?

Kukat

Leikatun nurmikon tuoksu

Pyöräily

Päiväkahvit takapihan puutarhapöydälle katettuna

 Vesi

 Elukat

Lomaaaa.......

Koiran elämää