Pyöräilyä

Tänään sporttirintamalla oli vuorossa pyörälenkki. Näin kauniina ja aurinkoisena päivänä se olikin tosi hyvä valinta. Tein alkukeväästä pyörälenkkejä aina juoksulenkkien välillä, kun paikat olivat jumissa. Pyöräily aukaisi jalkojen ja pakaroiden jumeja. Ajelin tänään Niittylahdenrannassa sijaitsevalle uimarannalle. Pysähdyin, söin välipalapatukan ja otin tämän postauksen kuvat rannalla.

Sportin tiedot:
Aika: 1 h 40 min
Matka: 32,12 km
Keskisyke 122, max 138 ja min 84
Sykealue 3,  36,55 min (126-138)
sa 2,  55,36 (114-125)
sa 1,   7,14 (98-110)
Kulutus: 614 kcal
Keskivauhti: 19,2 km/h

Ajelin vielä extralenkin täällä keskustassa, kun konaislenkki meinasi jäädä vajaaksi. Mutta kivaa oli ajaa pyörällä kauniissa kesässä pyöräilyhousuissa ja lyhythihaisessa paidassa. Mukavaa vaihtelua myös sporttirintamalle juoksun ja lentopallon kaveriksi. Viikolla tosin sporttirepertuaari kasvoi beachellakin, mukavaa :) 

Hankintalistalle päätyi pyöräilyyn kypärä, ajohanskat ja pulloteline.

Pyöräilin tämän rakennuksen eli Niittylahdenopiston ohitse ja aivan pakko oli ikuistaa rakennus kännyn muistiin ja tänne blogiin jaettavaksi. Täällä kuvattiin Prinsessa-elokuva.

Ajatuksia lukemistani artikkeleista

Luin juhannuksen pyhinä muutamaa lehteä ja sieltä nousi ajatuksiin ja jatkopohdintoihin pari lukemaani artikkelia.

Annassa oli haastateltu filosofi Maija-Riitta Ollilaa artikkeliin, jonka otsake oli "Suhteeni rahaan on ollut aina epävarma". Listaan ranskalaisilla viivoilla artikkelin kohtia, jotka herättivät ajatuksia työstettäväksi:

- voiko onnea ostaa tai tienata?
- rahalla ja onnellisuudella on suhde
- rahan määrällä mitataan, pysyykö ihminen mukana vai tipahtaako hän yhteisöstä
- tekeekö ostaminen sinut onnelliseksi?
- meidän kaikkien pitäisi päästä shoppailusta eroon
- Mutta, jos pitää tuhlata vuosi elämästään siihen, että hankkii rahat valmennuskurssiin, niin eikö siinä vaiheessa voisi ajatella, että onni saattaa myös pikkuisen riippua rahasta!
- Kun on sellasella puolella elämää, että asiat ovat lähtökohtaisesti materiaalisessa mielessä hyvin, on helppo päätellä, että kaikilla on samat mahdollisuudet.
- vähävaraisuus onkin usein näkymätöntä
- elämä on arpajaiset ja hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on tasata arpaonnea
- Ehkä paras mittari siihen, että rahaa on sopivasti, on se, kun sitä ei tarvitse ajatella.
- Meidän olisi aika löytää kuluttamisen sijaan myös muita tapoja tuottaa onnellisuutta.
- Suosittelen kuulostelemaan, mitkä ovat omat onnellisuuden lähtökohdat ja jättämään onnellisuutta tuottaville asioille riittävästi aikaa!

Juoksija lehdessä oli artikkeli espoolaisesta Mika Flinkistä otsakkeella "Kestävyyslajien sekakäyttäjä". Minulle iloa tuotti hänen pohdintansa kansanterveyden edistämisestä liikunnan keinoin. Artikkelissa oli maininta, että kunnossa olevat työntekijät ovat valtava voimavara. 

- Flinkin mielestä liikunnan positiiviset vaikutukset luovaan ajatteluun ovat selvät. Työasioiden pohdiskelut kulkevat väljemmin juostessa, kuin työpöydän ääressä. Ajatuksia pulpahtaa mieleen, ja ajattelun stimulointi onkin yksi kuntoilun iso arvo.

- Terveyshyötyjen kannalta ei tarvitse liikkua tuntitolkulla, koska jo vajaan puolen tunnin päivittäinen arkiliikunta vähentää merkittävästi esimerkiksi kaksoistyypin diabeteksen riskiä.

Tahra

"Uskomattoman mukaansatempaava romaani ihmiskaupasta,

prostituutiosta ja seksiriippuvuudesta. 

Raskaasta aiheesta huolimatta kirja ei ole lainkaan 

raskaslukuinen. Se on hienosti kirjoitettu ja huippujännittävä."

-LAURA MAGASIN

Kesäilta

Näissä maisemissa ja näissä tunnelmissa vietin eilisen illan pelaten beachea, saunoen, uiden ja chillaillen pelikavereiden kanssa aivan extemporee. Talviturkki tuli heitettyä muutaman kerran ja se jäikin muutamaksi kuukaudeksi Reuhkajärven pohjaan odottamaan pakkasia ja tulevan talven tarpeita.

Juhannuskuvailut

Kirjoittelen näin sateisena sunnuntaiaamuna hieman enemmän yhdestä stressinpoistajaharrastuksestani eli valokuvauksesta. Nykyisen digivalokuvauksen aloitin tämän blogin pitämisen myötä. Minusta pelkät tekstit olivat tosi synkkiä ja monotonisia, joten ostin syksyllä 2007 Canonin IXUS 950 IS. Tämä kamera on ollut tosi kiva taskukamerana ja onhan tuossa toimintojakin ihan kivasti. Juniori tykkää myös kuvat tällä kameralla. Kamera koki kovia maaliskuussa 2010 pudottuaan jäällä ihan umpsukkeliin jäiseen ja hyyhmäiseen veteen. Siitä se vaan virkosi kuivauksen jälkeen, eikä ole kiukutellut onnettomuudesta yhtään.

Syksyllä 2010 ostin työpaikan synttärirahoilla ja omilla rahoilla järkkärin eli Canon EOS 1000 D kahdella putkella. Minua houkutteli tuo kahden putken sisältyminen hintaan. Tätä ostosta olen hieman harmitellut jälkeen päin. Minun olisi pitänyt mennä valokuvauskursseille tuon IXUksen kanssa ja päättää vasta sitten järkkärin hankinta. Olisin ostanut hieman kalliimman ja paremman yksilön. Noita lisävarusteitahan olisi voinut ostaa jälkeen päinkin. Nyt en ole hommannut mitään lisävarusteita, kun koko ajan on mielessä kameran vaihto. 

Kolmantena kamerana olen viime aikoina käyttänyt kännyäni eli Nokia E7. Se kulkee melkein aina mukana ja sillä saa ihan sellaista peruskuvaa, joka välttää ikuistamaan nopeasti ja extemporee tapahtuvia kuvauskohteita. Minä en muokkaa kuvia juuri ollenkaan, ainoastaan rajailen kuvia joskus.

Täältä blogeista haluaisin mainostaa kahta seuraamaani valokuvausblogia. Ensimmäiseksi Maatiaismuorin (ent. Eläkeläinen) blogia, jossa valokuvaukseen, kuvien laatuun, valotukseen ja kaikkiin yksityiskohtiin on kiinnitetty tosi paljon huomiota. Ja nuo kuvauskohteet, luonto ja eläimet, tuovat kuvien kautta niin paljon iloa, naurua ja onnea meille lukijoille.

Toisena haluan mainostaa nuoren miehen valokuvausblogia Picture Puttonen. Blogin pitäjä kuvailee paljon ihmisiä erilaisissa ympäristöissä ja rekvisiitoissa. Muotokuvaukset on yleensä toteutettu luonnossa. Kuvien muokkaukseen on käytetty myös paljon aikaa. Mutta lopputulokset ovat mielenkiintoisia ja hieman perinteisistä kuvista eroavia. 

Juhannusaattona tein valokuvausretken läheiselle lupiiniplantaasille ja samalla reissulla ikuistui pellolla ja piharuukussa kukkineet kukat. .Kamerana toimi tällä retkellä järkkärini pitkällä (75 - 300 mm) putkella.

Juhannusaattoiltana ajelin pyörällä Jokiasemalle yhdelle siiderille. Kotimatkalla pysähdyin jokivarteen kuvaamaan keskikesän auringon laskua ja kaupunkia toiselt puolelt jokkee. Viimeinen tämän session kuva on kotipihalta otettu auringonlasku.  Kuvat on otettu Nokia E7:lla.

Juhannuspäivän aamulenkillä minulla oli mukana IXUS. Karvaisen kanssa lenkkeillessä kuvia joutuu ottamaan joskus yhdellä kädellä, joten pokkari on noissa tilanteissa ihan ykkönen.

Valokuvauksen saralla minua kiinnostaa uusi järkkäri lisävarusteineen ja sen kanssa luontokuvauskurssi ja muotokuvauskurssi. En ole kauhean innostunut kuvien käsittelyyn, mutta ehkä pieni kuvien fixaus olisi ainakin joskus paikallaan. Valokuvaus on mukava harrastus ja niistä jää kivoja muistoja ulkoiseen muistiin ja tänne blogiin katseltavaksi ja muisteltaviksi tulevaisuuteen.

Juhannusukat

Kuvassa eilisen juhannusaaton mukavaakin mukavampaa tekemistä ilman stressiä ja paineita. Käsityöt, virkkaaminen ja neulominen on koukuttanut minut täysin. Useampien perussukkien neulomisen jälkeen mielenkiinto heräsi neuloa hieman erilaiset sukat.

Novitan sukkalehti on oiva apu tällaisiin mielitekoihin. Sukkalehti, joka ilmestyi viime syksynä, on todella hyvä lehti. Lehdessä on niin perussukan kuin monen monen muun sukan neuleohjeet ja kuvat. Lehdessä on myös kerrottu miten neuloa erilaisia kantapäitä ja tehdä erilaisia kärkikavennuksia.

Minä valitsin tällaiset polvipituiset "pitsisukat". Varsi aloitetaan koko leveydelle tulevalla pitsikuvioinnilla. Sitten menikin neulojalta sormi suuhun! Mutta asiaa auttoi, kun järkeili ja teki tuon etupuolen kärkeen asti ulottuvan pitsin ihan omalla kuvioinnilla. Sukan takareuna on neulottu 2 o, 2 n neuleella. Kantalappuun neuloin ensimmäisen kerran ristiin vahvistetun kantalapun, joka olikin tosi yksinkertainen. Luin ohjeen ja sain sitten älynvälyksen miten se neulotaan. Usein kun lukee ohjeita, pitää niitä ylitsepääsemättömän vaikeina ja tajuamattomina. Mutta sitten loppujen lopuksi ne ovatkin ihan itsestään selvyyksiä!

Ja jos väittäisin, että helposti meni näiden sukkien neulominen, niin valehtelisin. Minulle tuottaa aina vaikeuksia nuo kantalapun kavennukset. Luen ohjeen joka ainut kerta tarkkaan, mutta useimmiten joudun purkamaan ensimmäisen ja joskus toisenkin osion. Mutta sitten saan onnistumaan ja näistäkin sukista tuli tosi kivat ja sopivat omaan jalkaan.

Tuon kuvion takiakin purin useamman kerran useamman kerroksen, kun olin neulonut väärin. Mutta lopullisiin sukkiin ei jäänyt kuin yksi tietoinen ihmeellisyys, jonka sain häivytettyä.

Juhannushöpinöitä

Juhannusaaton postauksen kuvat ovat vesiaiheisia. Vesi on kuulunut viime viikon kestosuosikkiaiheisiin. Varmaan joka ikisenä päivänä sitä on tullut taivaalta. Myös vedenpintojen korkeus on ollut esillä sekä työasioissa, että vapaa-ajan puheissa. Työviikot ovat menneet pienessä sumussa sekä säiden, että sisällön suhteen. Ihan älyttömän mukavia, isoja, haastavia ja vaikeitakin projekteja kasapäin johtaa lopulta mahdottomaan yhtälöön, kun ne kaikki haluaisi hoitaa hyvin ja ajallaan. Viime viikolla avasin suuni tästä aiheesta ja muutoksia on toivottavasti tulossa lomien jälkeen.

Muuten juhannus menee ladatessa akkuja kotosalla. Otin äsken juhannusaktiviteeteistä valokuvan, jonka meinasin esitellä huomenna täällä kuvin ja sanoin.

Heti muuten helpottaa oloa, kun stressiä voi purkaa johonkin. Minulle nämä purkukeinot ovat tällä hetkellä valokuvaus, kirjoittaminen, käsityöt, lukeminen ja urheilu.

Mukavaa, kun tänään kukonpieraisun aikaan herätessäni aurinko paistoi ja aamulenkin ainakin voi tehdä collegetakki päällä, mutta jalassa oli totta kai kesävillasukat :)

Blogi on ollut viikon hiljaa, mutta ideoita ja ajatuksia postauksille on muhimassa takaraivossa. Joten olkaapa kuulolla....

Höh, meinasi ihan unohtua toivotukset eli

RENTOUTTAVAA JUHANNUKSEN AIKAA KAIKILLE!

Ennen sadetta

Lauantaina ennen sadetta käytiin karvaisen kanssa pienellä lenkillä. Tarkoitus oli lenkkeillä läheiseen venesatamaan asti, mutta ukkosen jyrinä ja tummat pilvet säikyttivät hieman lyhemmälle reitille. Läheinen maasto muuttuu päivä päivältä eriväriseksi. Kukat nousevat kokonaisuuksina ja nyt näkymä etupihalle on keltaisten leinikkkin ja eri sävyisten lupiinien värittämä.

Otin lenkille mukaan Ixuksen ja tämän postauksen kaikki kuvat on otettu samalta reissulta. Lupiinit ovat läheisen meluvallin rinteellä vähän kauempana (kuvan epätarkkuus johtuu siitä). Lupiineja pitäisi mennä kuvaamaan järkkärillä hieman lähempää. Toivottavasti juhannuksen pyhinä on keliä kuvailuihin! 

Minulla alkoi perjantaina päivystys ja sen seurauksena ollaan jatkuvasti pienessä valmiudessa. Onneksi ei ole tullut muuta kuin muutama puhelinkeskustelua vaatinut asia. 

Viime viikkojen työkiireiden jälkeen viikonloput menevät vetäessä henkeä. Suunnittelen aina menoja viikonlopuille, mutta väsy ja kotona olo vetää yleensä pitemmän korren. Ainoastaan juoksemassa olen käynyt säännöllisesti. Tällä viikolla olen harrastanut yöjuoksua, kun juoksulenkeille olen lähtenyt vasta iltayhdeksän maissa.

Minua stressaa juhannukselta alkavaksi merkitty loma. Ensi viikko on niin täynnä kaikkea töihin liittyvää, että yhden projektin asiakirjojen teko jää ihan pakolla juhannuksen jälkeiselle viikolle. Silloin ne on pakko tehdä aikataulullisesti. Projekti on vaativa, euroiltaan iso ja aikataulullisesti kriittinen, joten projektin on mentävä eteenpäin myös loman aikana. Ei kai se auta muu kuin virua ja venyä ja siirtää loman alkamista...

Tämän kesän lomalle ei ole mitään suunniteltua menoa. Kesälomarahat ja muu ylimääräinen on säästettävä juniorin syksyn autokouluun.

Alin kuva on otettu naapurin sireenipensaan kukista. Pitäisiköhän ensi kesäksi istuttaa omalle pihalle sininen ja valkoinen sireenipensas? Tykkään noista sireenien kukista. Sireenit ovat myös muisto lapsuudesta jos ei omalta niin ainakin naapureiden pihalta.

3096 päivää

Kirjarintamalla on palattu normaaliin lukurytmiin. Luin tositapahtumiin perustuvan kirjan, 3096 päivää. Kirja kertoo siepatun Nataschan siepattuna oloajasta. Kirja oli erittäin hyvin kirjoitettu. Kirjassa oli analysoitu sieppaajaa, siepattua ja heidän elämäänsä sieppausvuosien aikana. Kirjan kirjoittamisessa (vaikka kirjoittajaksi onkin merkitty Natascha) on selvästi käytetty asiantuntijoita. Kirjan sivuilta löytyykin kaksi muuta nimeä kirjoittajan lisäksi. Analyysit ovat hyvin yksityiskohtaisia ja asiantuntevia.

Minä en rupea analysoimaan aihetta, mutta kieltämättä ajatuksia ja kysymyksiäkin herädi väkisin noin vaikean aiheen ympärille.

Kesävillasukat

"Vähän matkaa

mökkitietä eteenpäin

ja siellä avautui

- kukkaniitty ja 

punainen hohto

kuin maa täynnä

tuulessa huojuvia

 sydämiä. Se oli

rakkautta ensi-

silmäyksellä,

sylittäin"

Nalle Kukkaketo anemone - langan vyotteestä.

Neuloin itselleni kesävillasukat Kukkaketo-langasta. Muutama vuosi sitten siskoni neulomat kahdet kesävillasukat (lakka- ja puolukkalangoista neulotut) menivät rikki. Tuossa kukkaketo langassa on käytetty aloeveraa, joten sukkien pesuun ei saa käyttää huuhteluainetta. Minulla ei ole muutenkaan käytössä huuhteluainetta, joten sitä vaaraa ei ole, että käyttäisin sitä väärin.

Kesäkuun TYKE

Kesäkuussa olen TYKE:n tiimoilta päässyt kokeilemaan golfia. Pilkon kentän rangella käytiin lyömässä palloa sekä kokeilemassa puttailua. Olen lyönyt joskus 20 vuotta sitten viimeksi golfpalloa. En muistanutkaan miten vaikea laji golf on!

Harjoituspalloja läiskittiin pitkin tanteretta oikein urakalla. Maila vaan useimmiten pläjähti ohi pallon, osui  tekoviheriöön tai kimmahti pallon ihan ihmeellisille lentoradoille.

Pallo lenteli useimmiten miten sattuu. Muutama lyönti lensi minne pitikin, mutta matka ei koskaan yltänyt edes 100 metriin.

Eilen oli vuorossa tutumpi laji eli kirkkovenesoutu. Veneellistä ei löytynyt soutajia, mutta yhdeksällä airolla saatiin kirkkovene etenemään vastavirtaan joella ja sitten täyskäännöksen jälkeen myötävirtaan vene kulkikin vauhdilla. Koskessa oli pakko pitää soututahti, jotta vene pysyi tasapainossa pyörteissä.

Mitä parhain soutusää suosi soutajia. Noin kahden tunnin rupeamalla kerittiin vielä käymään Pyhäselän suulla. Tosi tyyni keli järven selällä jätettiin hyvissä ajoin ennen sateen alkua. Sadetta on sen jälkeen riittänytkin....vuorokauden!!

Tähän mennessä TYKE:n kokeiltuja lajeja ovat:
- kahvakuula
- koripallo
- Han Moo Do - kamppailulaji
- salibandy
- jooga
- juoksukoulu (teoriaosuus)
- jousiammunta
- kyykkä
- golf
- kirkkovenesoutu