Loppiainen

Niin on sitten hurahtanut joulun aika ja saamme aloittaa taas normaalit viikot. Välipäivät ovat menneet työn merkeissä palavereissa isolla kirkolla, viimeisten selvitysten teossa entisellä työpaikalla ja sitten vähän jo huoneen siivouksessa. Aikatulusta näyttäisi muotoutuvan sellainen, että pääsen siirtymään uuteen tehtävääni helmikuussa. Jossain vaiheessa pitää tehdä vielä tilinpäätös ja se on sitten siinä!
Monenlaista mukavaa koulutusta on näköpiirissä. Tammikuun kaksi viimeistä viikko Helsingissä tulevien tehtävien koulutusta ja Ylempi-AMK on työllistänyt kyllä ihan kiitettävästi koko joulun seudun ja tästä eteenpäinkin. Mutta niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut, opiskelu on minulle harrastus ja en ole kokenut sitä raskaaksi. Minulla on tosi paljon omaa aikaa, kun junioritkaan eivät vaadi koko aikaista huomiota. Poika päin vastoin haluaa olla omassa rauhassa eikä ymmärrä mamman kommetteja.


Nykyinen päivärytmini arkisin:
klo. 5.40 Herätys
5.40 - 6.40 Koiran aamulenkki, aamupala ja sanomalehti
6.40 - 17.00 Töissä + työmatkat
17.00 - 21.30 Kotitöitä, opiskelua, koiran kanssa lenkkeilyä, yleistä haahuilua
21.30 - 5.40 Nukkumista tai kukkumista

Viikkoon mahtuu 168 h, joista töissä ja työmatkoilla olen n. 50 ja nukun n. 53 h. Kotitöihin käytän viikossa aikaa n. 15 h (tämä on aika suhteellista jos esim. lämmitän uunia niin siinä samalla opiskelen tai laitan ruokaa jne.) Eli viikossa käytän yleiseen haahuiluun n. 50 h ja siihen kuuluu isona osana tällä hetkellä opiskelu n. 20 h, koiran kanssa lenkkeily n. 6 h, saunominen 1,5 , lukeminen, TV:n katselu ja netissä roikkuminen 10 h ja sitten muut harrasteet ja menot lopun ajan eli n. 12.5 h.

Kirkossa, osa II

Kirkossa

tuli kirkkoon mies ja lapsi
he eteeni istuivat
kai tie oli pienelle pitkä
oli kosteat kiharat
ei monta hetkeä hiljaa
tuo ollut pikkupää
oli paljon kyselemistä
ja paljon nähtävää

oli kauniit alttaritaulut
monihaaraiset kynttilät
nuo kaksi puhuivat hiljaa
ja joskus hymyilivät
kovin kauan saarna kesti
lapsi istui miettien
ja pienin pehmein sormin
isän hihaa hyväillen

minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
hän nostaa pienet kasvot
ja huuli värähtää
he lähtivät kesken saarnan
minä loppuun asti jäin
sama hiljainen arka pyyntö
nous syvältä itsestäin:
minä tahtoisin isä jo kotiin
isä minua väsyttää
soi kirkossa kiitosvirsi
oli ulkona vihreää.

Kirkossa laulun sanat löytyy googlettamalla ja sieltä Tilkkutäkki laulun sanoissa.

Tänään mentiin taas kirkkoon jumalanpalvelukseen juniorin kanssa ja kirkon mäeltä otin jälleen kuvan kirpeästä ja aurinkoisesta pakkaskelistä. Eikö meillä olekin kaunista?!?!

Nouseva vaaka ja hangen kimallus

Tänään olen tehnyt opiskeluun liittyvästä johtamistaidon kehittämissuunnitelmasta versio ykköstä. Alustava suunnitelma on käynyt läpi ensimmäisen arvion ja hyväksytty kommentein ja lisyspyynnöin. Ja aina kun ajatus ei kulje ja alkaa kyllästyttää, puikkailen blogeissa ja netissä. Yhtä blogia lukiessa kiinnostukseni heräsi ja rupesin goglettamaan nousevaa horoskooppimerkkiäni ja se löytyi täältä.

Nouseva merkki kertoo noin 20% luonteestasi. Sillä on suuri merkitys luonteen tulkinnassa aurinkomerkin ja kuunmerkin ohella. Nousevamerkki katsotaan syntymäpäivän, -ajan ja -paikan mukaan. Pyöristä oma syntymäaikasi puolentunnin tarkkuudella.

Nouseva vaaka

Pukeudutko sävy sävyyn? Onko esteettisyys sinulle erittäin tärkeää niin pukeutumisessa kuin vaikkapa sisustuksessakin? Oletko sosiaalinen, seurallinen ja vuorovaikutuksellinen? Onko sinun vaikea sanoa "ei"? Muun muassa tällaisia asioita voidaan liittää nousevaan Vaakaan. Kauneus, esteettisyys, tyylikkyys, linjakkuus, sävy sävyyn -idea ja sosiaalisuus ovat teemoja, joista nousevan Vaa'an voi tunnistaa. Nousevalle Vaa'alle ihmissuhteet ja erityisesti parisuhde ovat merkityksellisiä; voi hyvin olla, että olet ollut parisuhteessa tai kiinteässä ystävyyssuhteessa läpi elämäsi tai että haaveilet sellaisesta. Koska nouseva Vaaka mielellään tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, käytöstavat ovat usein moitteettomat ja kohteliaisuus luontevaa. Nousevana Vaakana ottanet muut ihmiset huomioon, näet asioista aina myös toisen puolen ja olet valmis neuvottelemaan tarvittaessa - tosin päättämättömyys voi vaivata aika ajoin…

Pitänee ainakin jonkin verran paikkaansa. Esteettisyys tuossa mittakaavassa ei oikein iske, mutta jossakin määrin kyllä. Päättämättömyys aika ajoin - se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Nimittäin olen nopea tekemään päätöksiä ja ne yleensä pitävät -en kadu ja pähkäile niitä jälkikäteen. Mutta muuten luonteen piirteet sattuvat aika hyvin.

Juniori on aika pahalla päällä tänään. Katsoo TV:stä urheilua ja kun kävin äsken kommentoimassa jotakin käski minun häipyä, mutta keräsikin kamansa ja siirtyi omaan huoneeseensa. Minä en pitkään viihdy olohuoneessa, vaan minun tärkein huoneeni on tätä nykyä tämä byro eli toimistoni. Olen äärettömän onnellinen siitä, että meillä on tilaa tässä omakotitalossa ihan liikaakin. Mutta parempi näin, kuin toisin päin. Saa nähdä pystynkö jatkossa pitämään yllä tällaista elintasoa ihan yksin.

Kävin kuvaamassa ulkona olevaa hangen kimallusta, jonka juniori äsken huomasi. Jonkinlaisen käsityksen kuvasta saa. Hanki nimittäin oikeasti kimaltelee ;)))

Syntitesti

Vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi kävin testaamassa hyveeni ja syntini täällä!

Linkin testiin löysin justiinalta.

Hyveitä: Urhoollisuus Oikeudenmukaisuus Suhteellisuuden taju

Syntejä: Vihamielisyys Ylpeys Tietämättömyys

Testin ja koko ohjelmasarjamme lähtökohtana on ollut ajatus seitsemästä kuolemansynnistä: Ylpeys, Ahneus, Kateus, Vihamielisyys, Hekumallisuus, Vatsan palvonta ja Hengen velttous. Mutta koska ohjelmasarjan tuli täyttää yksitoista ohjelmapaikkaa, niin mukaan piti kaivaa lisää syntejä (kuolemansyntejä oli alun perin 25). Mukaan otettiin vielä Murehtiminen, Välinpitämättömyys, Tietämättömyys ja Huumorintajuttomuus.

Kuolemansynneillä on ajateltu olevan myös vastakohtansa, jokin perustavaa laatua oleva hyve. Tällä kohtaa näkemyksissä on ollut tosin paljon suurempaa kirjavuutta. Ohjelman ja testin tekijät ovat päätyneet seuraaviin ratkaisuihin: Ylpeydellä on vastahyveenään Urhoollisuus, Ahneudella Viisaus, Kateudella Oikeudenmukaisuus, Vihamielisyydellä Anteeksianto, Hekumallisuudella Rakkaus, Vatsan palvonnalla Kohtuus ja Hengen velttoudella Jalo joutilaisuus. Murehtimisen vastahyve on Pyhää huolettomuus, Välinpitämättömyyden Lojaalisuus, Tietämättömyyden Hiljainen tieto ja Huumorintajuttomuuden vastahyve on Suhteellisuudentaju.

Tästä saat lisää tietoa synneistä ja hyveistä

---

Tarkempi tulos:

Hyveitä: Urhoollisuus: 19 Oikeudenmukaisuus: 16 Suhteellisuuden taju: 14 Kohtuullisuus: 12 Viisaus: 12 Pyhä huolettomuus: 11 Lojaalisuus: 9 Jalo joutilaisuus: 8 Anteeksiantavaisuus: 7 Rakkaus: 6 Hiljainen tieto: 3

Syntejä: Vihamielisyys: 8 Ylpeys: 7 Tietämättömyys: 6 Ahneus: 5 Kateus: 5 Huumorintajuttomuus: 4 Murehtiminen: 4 Hekumallisuus: 3 Vatsan palvonta: 1 Hengen velttous: 0 Välinpitämättömyys: 0

Olen kaupunkilainen!

Niin jäi myrskyn ja tuulen taki Lordi-rakenttipaketti ampumatta! Juniori sai omat rakettinsa melkein tuhottua taivaalle. Ongelmia oli kuulemma ollut rakettien sytytyksen kanssa. Nukahdettiin karvaisen juniorin kanssa johonkin aikaan ja sitten kun vuoden vaihde läheni ja raketit ja pamaukset suurenivat, heräsi koira haukkumaan. Minäkin nousin ylös ja tarjoilin koiralle mahdollisuutta mennä takapihalle, mutta ei uskaltanut mennä. Sitten juutuin TV:n ääreen (erittäin harvinaista minulle nykyisin!) ja jatkettiin ohjelman katsomista juniorin kanssa. Nukkumaan uudelleen käytiin kahden maissa.
Tänään ollaan lämmitetty uunia (talo kylmeni eilisen myrskyn ja pakkasen seurauksena ihan käsiin), paistettu jouluksi saamaani ja tiistaina tullutta ankan rintaa. Paisto-ohjeita sain kesken ruuan valmistuksen, mutta lopputulos oli ihan hyvä. Maistui vähän maksalle?!?!? Tänään on myös keretty soittaa muutama työpuhelu. Päivystäjällä oli ollut historiallinen vuodenvaihde ja ensimmäinen päivä. Hälytyksiä ja puheluja oli tullut solkenaan.

Viimeistä viedään!

Vuoden viimeinen päivä, kunnan viimeinen päivä, työyhteisön viimeinen päivä, osaston viimeinen päivä ja viimeinen päivä nykyisessä virassa. Voisiko enää viimeisemmin mennä??? Mutta tuhkasta nousee uusi aamu. Huomenna kun herään, olen kaupunkilainen. En enää minkään pienen kunnan kuntalainen. Näin se elämä muuttuu! Yhdessä yössä tapahtuu suuria muutoksia. Tämän vuoden viimeinen ja suurin muutos. Haikeutta on kieltämättä ilmassa. Pääsin tämän päivän lehteen kuvan kera ihmettelemään tätä muutosta.

Ilma on täällä ihan hirveä. Sähköt on olleet poissa moneen otteeseen, tuuli tuivertaa katolla. En saanut sytytetyksi edes kynttilöitä ulos. Poijat lähtivät räiskimään raketteja. Minullakin olisi 14 kpl vähän isompia raketteja. Saa nähä uskaltaako niitä viritellä tuohon tuuleen ja tuiskuun.

Kirkossa

Tällainen sunnuntaiaamu valkeni kotikuntani kirkon mäeltä tänä aamuna, kun astelimme juniorin ja hänen kaverinsa kanssa aamun messuun. Juniorin täytyy käydä ensi kesän rippikouluun liittyen kymmenessä kirkon tilaisuudessa talven aikana, joten mammakin pääsee kyytimiehen roolissa käymään kirkon tilaisuukissa. Tuleekin ihan liian harvoin käytyä kirkossa. Tänä jouluna ei tullut käytyä edes kuuntelemassa ja laulamassa kauneimpia joululauluja, kun eivät vaan aikataulut käyneet yksiin. Niin on kiireistä tämä elämän meno!