perjantai 6. helmikuuta 2009

Surkea viikko

Viikko oli ihan hanurista kokonaisuudessaan. Jossakin vaiheessa odotukset olivat suuret vaikkakin pientä epävarmuutta oli ilmassa, mutta sitten pudottiin ja lujaa. Tänäänkään ei mennyt sitten loppujen lopuksi hyvin. Työajan lyhennyksen takia työpaikalla menee perjantaisin hälyt päälle melkein "puolilta päivin". Työn tekokulttuuri on se, että rukkaset tipahtava heti, kun kello on pykälässään ja hälyt menevät siitä puolen tunnin päästä päälle. Oletin, että töitä voi tehdä hieman vapaammin päivää pitentäen, niin kuin ennenkin. Miten sitä hetkessä sormen napsautuksella oppisi uusille tavoille, ei mitenkään! Ja sitten soitetaan, että oletko vielä työpaikalla kun vartiointiliikkeeltä oli soitettu päivystäjälle. Voi sun sanonko mikä! Sitten ajaessa kotiin huomasin, että olin unohtanut rahakukkaroni työpaikan kahvihuoneeseen. No tuleepahan halpa viikonloppu, kun ei ole korttia, jota vinguttaa. Onneksi jääkaapissa ja pakkasessa on jotakin purtavaa. Juniori on lähdössä huomenna pelireissulle ja mammaa odottaa tilinpäätöksen loppuun saattaminen launataina ja kestävän kehityksen tehtävän tekoa sunnuntaina. Keli näyttää olevan pakkasen puolella reilusti, joten tiedossa koiran kanssa pientä lenkkiä ja yssikseen koneella puurtamista. Onneksi sain ensiviikoksi sovittua kalenteriin muualle suuntautuvia työjutskia useampana pävänä, niin ei tarvitse istua koko ajan siellä tyhmässä toimistossa. Olisi niin mukava istua siinä palmun alla....
Jos se vähän rupeaisi helpottamaan, kun tänään sai lätistyä ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen. Olen ajatellut, että miten paljon tässäkin muutoksessa on saman kaltaisia ihmiskohtaloita, jotka nielevät nämä kohtelut ja muut epäinhimilliset asiat ja jatkavat matkaa hammasta purren. No minä meinaan ottaa asian puheeksi pomon kanssa joskus lähitulevaisuudessa, kun voin keskustella aiheesta tunteiden kuohahtamatta. Tilanne on nyt niin lähellä, että itkuksi menee ja tulee sanottua sellaistakin, jota ei haluaisi sanoa.

Postauksen kuvana vähän positiivisempaa, ihqu ihana kuva karvaisesta juniorista muutama vuosi sitten toivottamassa mammalle hyvää syntymäpäivää!


Ei kommentteja: