Kävin tänään kaupassa nälkäisenä. Joo, ei pitäisi mennä nälkäisenä kauppaan, koska silloin tulee ostettua kaikkea ei niin tärkeää. Löysin S-marketin hyllyltä valmiita grillivihanneksia ja tomaatti & mozarella Wilhelmiä. Niistä loihdin itselleni wokissa oikein maukkaan kesäruuan, ah! Jälkiruuaksi oli sandwich-jäätelö.
En ole saanut geeneissä kokkaamistaitoja tai edes -haluja, vaikka äitini olikin oikein taitava ruuan laittaja ja leipoja. Mutta en koe enää syyllisyyttä siitä, etten valmista itse ruokaa vaan käytän paljon puolivalmisteita / valmiitakin ruokia. Joskus koin tällaisiakin tuntoja, mutta olen iän myötä ruvennut olemaan itselleni armollisempi. Elämässä jaksaa paljon paremmin, kun jättää turhat murehtimiset, täydellisyyden tavoittelut ja toisten mieltymysten mukaan elämisen. Minä tiedän, että olen hyvä työssäni, olen päässyt etenemään urallani ja nautin ja saan jonkinlaista tyydytystä työn tekemisestä. Ei minun tarvitse riittää kaikella elämän aloilla, eihän?
En ole saanut geeneissä kokkaamistaitoja tai edes -haluja, vaikka äitini olikin oikein taitava ruuan laittaja ja leipoja. Mutta en koe enää syyllisyyttä siitä, etten valmista itse ruokaa vaan käytän paljon puolivalmisteita / valmiitakin ruokia. Joskus koin tällaisiakin tuntoja, mutta olen iän myötä ruvennut olemaan itselleni armollisempi. Elämässä jaksaa paljon paremmin, kun jättää turhat murehtimiset, täydellisyyden tavoittelut ja toisten mieltymysten mukaan elämisen. Minä tiedän, että olen hyvä työssäni, olen päässyt etenemään urallani ja nautin ja saan jonkinlaista tyydytystä työn tekemisestä. Ei minun tarvitse riittää kaikella elämän aloilla, eihän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti