maanantai 28. helmikuuta 2011

Leijona ja kyyhky


Vuorossa mahtavan sotilasuran luoneen kenraalin kerrontaa omasta elämästä. Kirjassa päästään pintaa syvemmälle politiikkaan, maanpuolustukseen, metsästyksen tärkeyteen ja moneen moneen muuhun mielenkiintoiseen asiaan. Värikkään, monipuolisen, sisältörikkaan, mielenkiintoisen elämän elänyt kenraali kertoo myös sisäpiirin juttuja kirjassaan. Minäkin, virkani puolesta maanpuolustuskurssin käyneenä, tunnen mielenkiintoa Suomen maanpuolustusta kohtaan. Ehkäpä siksi valitsin tämän kirjan luettavaksi, enkä pettynyt!

Jos haluat elää kauan, älä vihaa, sillä se syövyttää sisintä, älä kadehdi, sillä se kaivelee mieltä, äläkä murehdi tulevaa, sillä se pilaa nykyhetken, vaan ihaile kauniita näkymiä, juo lasi viiniä silloin tällöin ja nauti vastakkaisen sukupuolen läheisyydestä. (s. 326)

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Hella W


Tänään vuorossa elokuvateatterissa Hella W. Elokuva kertoo Hella W:n elämästä Suomen itsenäistymisen ajoilta aina 1940-luvulle asti. Poliitikkona ja liikenaisena tunnettu Hella on kirjoittanut kaikkien tuntemat Niskavuori näytelmät. Elokuva keskittyy liikaakin siihen, miten Valpon etsivä saisi Hellan kiinni vakoilusta. Hella W joutuu vankilaan vakoilusta syytettynä ja vapautuu oikeusministerin käskystä sodan loputtua. Sen jälkeen Hella on toiminut kansanedustajana ja Yleisradion pääjohtajana. Elokuva keskittyy tiettyyn aikakauteen Hellan elämästä. Minä olisin kaivannut laajempaa näkökulmaa tämän vahvan, itsenäisen ehkä kylmänkin liikenaisen ja poliitikon elämään.
Jatkoa Hellan elämään saan parin tilaamani kirjan luettua. Ehkäpä Hellan elämä ja sen sisältö aukeaa enemmän ne luettuani.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Putous


Olen ollut pakotettu seuraamaan Putousta lauantai-iltaisin toisella korvalla. Tiesin kuka ja mikä on Munamies, mutta Harjakaisesta en tiennyt ennen viime viikkoa vielä mitään. Viime viikolla keskustelin ohjelmasta ja lauantaina oli aivan pakko katsoa Putous. Ja kun istui ja keskittyi ohjelmaan, niin ei se hassumpi  sketsiohjelma ollut :) Ja, jos täytyy jotain mieltä olla, niin aivan pakkohan minun on samaistua Harjakaiseen. Ei kai koira karvoistaan mihinkään pääse (vai miten se nyt menikään?)!

maanantai 21. helmikuuta 2011

Wallanderia, part seven


Seitsemäs Wallander, Väärillä jäljillä, siirtyi luettujen joukkoon. Kirja oli tähän astisista luetuista Wallandereista parhaimpia. Riian verikoirat vetää vertoja tälle kirjalle Wallander-sarjassa. Kirjahyllyssäni on vielä neljä korkkaamatonta Wallander-kirjaa.
Mutta sitä ennen täytyy lukea muutama muu kirja. Minulle kävi nimittäin niin, etten muistanut ottaa Hesan reissulle kirjaa mukaan. Mikä on aivan käsittämättömän anteeksiantamatonta!! Niinpä apteekkireissulla minun oli aivan pakko pyörähtää Kampin Suomalaisen Remontti ALE:ssa ja mukaan napsahti neljä uutta kirjaa. Ei sitten kutenkaan käynyt hassummin reissun kirjasaldoa ajatellen. Vaikka koulutuksessa ja vapaallakin oli mukavaa kuunneltavaa, ajateltavaa, tekemistä (suorastaan fantsua <3), niin kirjaa kaipasin aivan älyttömästi. Minä meinasin jo menomatkalla lentokoneessa saada hepulin, kun ei ollut kirjaa, jota kaivaa repusta luettavaksi. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin kirjojenkin suhteen!

maanantai 14. helmikuuta 2011

Valoinstallaatio Ilosaaressa


Joensuun Ilosaareen toteutettava “Kolmen yön tulet” –valoinstallaatio alkaa 13.2. klo 18. ja valot sammuvat 16.2. klo 02.00. Ilosaaren molemmat niemenkärjet valaistaan ja alueelle tehdään kevyt äänimaisema.
Tilavalaisun lisäksi Ilosaaren kauimmaiseen niemenkärkeen sytytetään metallipataan nuotiotuli, joka palaa koko teoksen ajan.
Talvista Ilosaarta voi käydä ihailemassa vaikkapa ohikulkumatkalla ja saada samalla piristystä pimeään vuodenaikaan. Lähtökohtana on nostaa Ilosaaren profiilia, herättää se eloon valaisulla ja tehdä siitä kaupunkilaisille helposti lähestyttävä ulkoilupaikka myös talvella.
Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.
Joensuun kaupunki ja Valoparta Oy rahoittavat tapahtuman. Toteutuksesta ja projektin suunnittelusta vastaa Kari Kola / Valoparta Oy

(Teksti kopioitu Joensuun kaupungin sivuilta 14.2.2011) 
Valokuvat miun omia!







Alastonkuvia


Mutta aina voi haaveilla. Aina pitää haaveilla. 
(s. 347)

En saa, toistin itselleni, minä en saa huolestua tulevasta,
en saa ajatella mitä minulle tapahtuu, jos menetän tämän,
en saa yrittää omistaa sellaista joka ei tahdo tulla omistetuksi.
(s. 370)


sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Sininen ja valkoinen


Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin,
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien?
Tai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen.

refrain:
Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin lujuudessa graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden.

refrain
Laulun sanat täältä!
YouTube Jukka Kuoppamäki: Sininen ja valkoinen.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Hyvä päivä

Sun is shining
Rauhallinen, levollinen, aurinkoinen, kaunis, kirkas, talvinen... Siinä aineksia hyvään lauantaipäivään. Aamu alkoi jo hyvissä ajoin juniorin kuskaamisella pelireissulle ja jatkui maistuvalla aamiaisella. Eilen leivon toistamiseen tupla-annoksen mantelileipää ja mie tosiaan tykkään siitä. Siitä päivä jatkui kirpeällä aamulenkillä karvaisen kanssa ja aamukahvilla. Kun nyt olen ollut herkuttomalla, niin kahvin kanssa on tänään ollut  tarjolla juustoleipää höystettynä nokareellisella lakkahilloa sekä omenaa / persikkaa. Päivä on jatkunut kiireettömällä siivouksella ja tietenkin keskittymällä kirjaan. Hämeen-Anttilan  Alastonkuvia vaatii keskittymistä, jotta kirjan juonen saa sisäistettyä. Aurinkoinen keskipäivä sai jatkoa valokuvaussessiolla ulkona.
Ensi viikolla tiedossa koulutusreissua piäkaupunkiin, onneksi lentäen <3 Päivien ohjelmassa mielenkiintoiselta vaikuttava näyttely Tekniikan museossa, Metropoli ja meri - 100 vuotta jätevedenpuhdistusta! Mukavaa kaiken huiskeen keskellä irtautua hieman normaalityöarjesta, vaikka koulutuspäivien aiheet ovatkin ihan sitä itseään eli töihin liittyvää.

Lunta tulvillaan...

maanantai 7. helmikuuta 2011

LOHASTATKO?


LOHASTATKO?
LOHAS = lifestyle of helath and sustainbility
= tiedostava tapa kuluttaa:
ostopäätökset tehdään 
sekä järjellä että sydämellä!

Anna 3.2.2011

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Yösyöttö


Tuli luettua välikausikirjana Eve Hietamiehen Yösyöttö. Helppoa ja mukaansa tempaavaa luettavaa. Kirjaa lukiessa oli vain pakko nauraa, tietenkin sisäänpäin. Hietamies oli saanut tekstiin niin todentuntuista naisen ajatusmaailmaa vauva-ajan arjesta. Nyt vain kirjan päähenkilö olikin mies, jonka vaimon pää ei kestänyt synnytystä. Pia jätti Antin ja Paavon pärjäilemään keskenään ja miehethän pärjäsivät. Tuli vain mieleen omat ajatukset ja tunnot samassa vaiheessa ollessa. Onneksi se aika on jo ohi! 

Karppina


Minulla on ollut kirjoituspöydällä jo monta viikkoa kirjoitettuna Mantelileivän ohje, jonka löysin jostakin  blogista. Ongelmana on vain ollut, etten ole löytänyt kaupasta mantelijauhoa ja fiberhuskia. Lomaviikolla kävin useammassa kaupassa ja oikein etsimällä etsin ko. aineita. Edellisellä viikolla avauduin työpaikan kahvipöydässä asiasta ja viime viikolla sainkin evästystä asiaan. Mantelijauhoa ei löydy jauhohyllystä, vaan se on mantelijauheen nimellä maustehyllyssä tai niin kuin K-kaupassa "pähkinähyllyssä". Fiberhuskia en ole vielä löytänyt!? 
Viime perjantaina kävin töiden jälkeen ruokakaupassa ja "palkitsin" itseni Iltalehdellä. Muutama vuosi sitten minulla oli sellainen pinttynyt tapa, että ostin aina viikonlopun Iltalehden lauantaina. Usein jouduin käymään ostamassa sen ihan varta vasten. Sitten jossakin vaiheessa, kun opiskelut tulivat kuvaan ja lukemista olisi ollut vaikka muille jakaa, tein tylyn päätöksen olla ostamatta Iltalehteä. Mutta perjantaina oli poikkeus ja ostin vielä keskellä viikkoa Iltalehden. Se olikin tosi hyvä päätös! Minua nauratti suunnattomasti, kun luin lehden ja pääsin seuraavalle sivulle...


Oltiin keskusteltu työpaikan kahvipöydässä myös karppauksesta ja pähkinöistä. Iltalehdessä oli perusteellinen juttu mantelin ja pähkinöiden vaikutuksesta terveyteen ja Mantelileivän ohje.


Niinpä tänään, kun kaapissani oli kaikki tarvittavat aineet, fiberhuskia lukuun ottamatta :(, leivoin mantelileipää.

Mantelileivän tarveaineet
Mantelileivät kohoamassa
Kullankeltaiset leipäset
En ole vielä maistellut leipää, mutta iltapalalla on tarkoitus syödä tätä karppileipää. Huomenna on aivan pakko viedä Iltalehti näytille työpaikalle ja mitä todennäköisemmin keskustelu aiheesta jatkuu.....

lauantai 5. helmikuuta 2011

Helepottaa


...ainakin vähäksi aikaa. Se on kummallista tämä ihmiselo. Painetaan viikko viikon jälkeen pienessä sumussa ja ta dam saadaankin jotain valmista aikaan ja se helpottaa oloa sataprosenttisesti. Viime viikolla painatettiin yhtä työjutskaa kollegan kanssa oikein urakalla ja perjantaina saatiin se sitten jonkinlaiseen kuosiin ja eteenpäin. Ihanutta :)) Vaikka perjantaina alkoikin päivystys, niin olo on taas kevyt ja positiivinen. Valoa näkyy taas tunnelin päästä!
Nykyisessä työssäni ja työpaikassani olen hehkuttanut vertaistuen ja -avun tärkeyttä ja olemassaoloa ihan kybällä. Se vaan aina helpottaa omaa puurtamista ja jaksamista suunnattomasti. Enole yksin vastuussa asioista, vaan aina on joku jolta kysyä neuvoa, joka sanoo sen ratkaisevan asian, jonka kanssa keskustella ongelmista, jolla on joku muukin näkökanta asiaan....
Hitsi, kun elämä on kivaa!

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Aino - Nino


Viime viikon Annassa oli päätoimittaja Hanna Jensen lehden pääkirjoituksessa käsitellyt hyvin akuuttia aihetta. Hanna oli ollut kognitiivisen neuroergonometrian luennolla, jossa oli käsitelty työn kuormittamisen vaikutusta ihmisen aivoihin. Liian suuri kuormitus aiheuttaa aivoille aino-tilan = all in, nothing out! Jos aivoja kuormitetaan vielä enemmän syntyy nino-tila = nothing in, nothing out! Luennolla oli heitetty kysymys, miten aivoja huolletaan? Tämän päivän työelämässä huolletaan hiirikäsiä ja päätetyöskentelyässä kipeytynyttä selkää, mutta aivojen huolto on jätetty huomioimatta. Kirjoituksessa oli myös siteerattu organisaatiopsykologi Pekka Järvisen ajatusta "Jos työ on kuormittavaa, vapaa-ajan pitäisi olla rauhoittavaa".
Oma olemiseni ja työn tekeminen on tällä hetkellä juuri tuollaista. Seitsemästä  about viiteen joka ikinen arkipäivä aivot raksuttavat sen sataa hommaa. Aina painaa seuraava ja sitä seuraava asia takaraivossa, ennen kuin edes entinen on sulateltu tai tehty loppuun. Monena päivänä olen marissut juniorille nukkumaan menon aikaan, että kun ei ole taaskaan kerennyt oikein mitään, eikä ainakaan sitä rauhoittumista. Viikonloput menevät vauhdilla ja aina on tunne, ettei kerinnyt oikein rauhoittua.  Ajatukset asiasta ovat ristiriitaiset! Tykkään tällä hetkellä valtavasti työstäni, työkavereistani ja työympäristöstäni eli sillä puolella ei mikään ole vastenmielistä. Kun vain saisi työn määrän balanssiin tai opettelisi rauhoittumaan vapaa-aikana. Tänään minua ei ainakaan tosin häiritä kännykällä, koska känny on turvallisesti työpaikalla ja ovikoodin numero jossakin paremmassa talsissa :)

tiistai 1. helmikuuta 2011

Suden vuosi


Jostain kumman syystä olen saanut pakkomielteen kirjojen hankkimisesta ihan ikiomaksi. Nyt oli vuorossa Virpi Hämeen-Anttilan tuotanto. Minulla oli jo useampi Hämeen-Anttilan kirja hyllyssä luettuna, kun rupesin metsästämään muuta tuotantoa. Ensimmäistä Hämeen-Anttilan kirjoittamaa kirjaa, Suden vuosi, ei ollut saatavilla kirjakaupoissa, mutta törmäsin kirjaan Booky.fi kirjakaupan Vihreissä kirjoissa. Siellä voi yksityiset henkilöt myydä omia kirjojaan. No kirja tuli postissa ja nyt se on luettu ja siirtyy minun kirjahyllyyni. En tiedä edistänkö miten hyvin ekologisuutta ja vihreitä arvoja ostamalla silloin tällöin vihreän kirjan itsekkäistä syistä. Mutta matka jatkuu vielä Hämeen-Anttilan seurassa lukemattomien kolmen kirjan ajan, jotka tosin ovat nettikirjakaupan uusia kirjoja.