perjantai 31. joulukuuta 2010

Uutta vuotta!


Vaaleanpunaista, kuplivaa ja makeaa Uutta Vuotta 2011 <3

Uusi vuosi edessämme, kuin avautuva kirja. Emme tunne tarinaa, emme tiedä juonta. Vain lukemalla sivu sivulta, vain elämällä päivä päivältä , tarina vie mukanaan seikkailuihin, yllätyksiin, iloihin ja alati vaihtuviin haasteisiin, kuin itse elämä. (lainattu fb:stä, kirjoittaja tuntematon)

torstai 30. joulukuuta 2010

Toivo

Toivon kipinä.
Tuo pienen pieni valonsäde pimeässä.
Herättää toiveen.
Antaa pienen mahdollisuuden.
Voisiko? 
Olisiko se mahdollista?

Anne

Day 30 – One last moment


Tähän on hyvä lopettaa tämänvuotinen joulukalenteri. Viimeinen luukku aukeaa ja siinä on yksi viimeisistä hetkistä. Tiedättekö, se hetki kun kaikki on yhtä juhlaa <3. Tänään tarjosin työkavereille valmistumisen kunniaksi kahvihetken. Mukavaa, rentoa  yhdessä oloa, josta nautin täysin siemauksin.


keskiviikko 29. joulukuuta 2010

S niin kuin


Juniori kotiutui eilen jouluristeilyltä. Lupaili ennen lähtöään, että ostaa minulle joululahjan laivalta. Availin paketin suurella mielenkiinnolla. Mitä sieltä löytyikään? S niin kuin suklaata eli  kaksi isoa Tobleronea ja  S niin kuin svea-pipo. Svea tarkoittaa Svea-mammaa, joka tarkoittaa ruotsalaisille  samaa kuin meille Suomineito. Nämä on nuorison hittituotteita ja täältä peräkylältä ei näitä edes saa. Mutta minullapa on nyt tällainen ihqu muotipipo ;)



Day 29 – Your aspirations


Tämä kalenteri tai sen kirjoittaja alkaa toistaa itseään. Tämän kalenteriluukun voit lukea täältä. Tämän kalenterin kirjoittaminen on kokonaisuutena antanut minulle tosi paljon. On joutunut miettimään sisintään, ajatuksiaan, haaveitaan ja monen moista muuta asiaa. Kirjoittaminen avaa monta solmua ja antaa perspektiiviä ajatuksille ja tapahtumille. Ja kun on ruvennut urakkaan, niin se saatetaan kunnialliseen päätökseen eli vielä yksi kalenterin luukku on avaamatta ;)

tiistai 28. joulukuuta 2010

Päivänseisaus


Mikä saa minut epäilemään onnea? Kateus ja pelko.
Kadehditaan paitsi itse onnea, myös kykyä olla onnellinen.
Sinä et saa olla onnellisempi kuin minä.
Et saa nauttia vähästäsi enemmän kuin minä nautin paljostani.
Alhaisuutta.
Pelätään, että onni menee pois, kun siitä puhun.
Taikauskoa.
Pelätään, että pudotaan korkealta.
Elämänpelkoa.
Voinhan minä pudota ja satuttaa itseni, jälleen.
Entä sitten?
Se on elämää.

Ote kirjasta Päivänseisaus; Virpi Hämeen-Anttila

Day 28 – Something that you miss


I miss my mother <3

maanantai 27. joulukuuta 2010

Juhla


Koululle oli järjestetty pienimuotoinen kahvitus ja todistusten jakotilaisuus. Tässä rysäyksessä valmistui liiketalouden ja tekniikan keskuksesta 23 henkilöä. Meitä valmistuneita oli kuusi hakemassa todistusta  kahvitilaisuudessa. Tekniikan puolelta juhlassa oli neljä ja liiketalouden puolelta kaksi  valmistunutta. Keskuksen johtaja rupatteli meidän kanssa maailman menosta kahvikupposen ja täytekakun äärellä. Saimme todistukset ja ruusut. Mukava, pieni juhlatilaisuus arjen keskellä. Tykkäsin :)


Day 27 – Your favorite place


Ehdottomasti se on oma koti <3. Minulta kysyttiin torstaina, kuinka viihdyn uudessa kodissani ja asuinpaikalla? Kerroin, että minä en kiinny paikkaan enkä materiaan, vaan koti on siellä mihin avaimeni käyvät. Viihdyn siellä, missä minulla ja rakkailla on hyvä olla! Kotona tulee enimmäkseen oltua koneella, omassa sängyssä ja keittiössä. Nyt, kun olen ollut yksin kotona olen lukenut paljon ja vaihdellut lukupaikkaa keittiön pöydän äärestä, olohuoneen sohvalle tai divaanilla. Juniorin ollessa kotona, hän valloittaa usein olohuoneen ja television. Minä olen viime vuodet viihtynyt koneella jo ihan käytännön pakostakin.

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Day 26 – Your fears


Jos oikein ruvetaan kaivelemaan ja tarkemmin ajattelemaan, niin huoleni / pelkoni kohdistuvat junioriin. Mitä jos hänelle sattuu jotain! Normaalielämässä pelot eivät näyttele isoa osaa. En oikein osaa sanoa yhtään asiaa normaalissa arjessa, mitä pelkäisin. En pelkää hämähäkkejä, korkeita enkä suljettuja paikkoja, käärmeitä, ukkosta, yksin oloa, pimeyttä enkä kuolemaa. Onneksi olen säästynyt traumaattisilta tapahtumilta, jotka voisivat aiheuttaa jatkossa pelkotiloja. Tällä hetkellä pelkojen ja monen muunkin asian suhteen elämässäni kaikki on hyvin.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Day 25 – A first


Ensimmäinen, ainoa ja samalla myös viimeinen raskaus, synnytys ja siitä johtuen myös lapsi. Olen äärettömän kiitollinen, että minulla on se ensimmäinen ja viimeinen. Ilman sitä kokemusta ja rakasta olisin vajaa. Ilman sitä ensimmäistä olisin lapseton. Vaikka olisin halunnut, että se ei jää ainoaksi kokemukseksi, niin elämä ei antanut minulle enempää. Mutta olen äärettömän Onnellinen siitä ensimmäisestä!

perjantai 24. joulukuuta 2010

Riittää jo!


englanniksi enough
espanjaksi basta
hollanniksi genoeg
italiaksi abbastanza
latinaksi satis
norjaksi nok
portugaliksi bastantes
ranskaksi suffisant
saksaksi genug 

Meillä läntisen maailman asukkailla on nyt käytännöllisesti katsoen kaikkea, mitä suinkin voimme tarvita. Enemmässä ei ole järkeä. Meidän on opittava uusi elämäntapa, johon enemmän tahtominen ei enää kuulu. Kyse ei ole siitä, että kääntäisimme kelloja taaksepäin tai jäisimme vähemmälle, vaan siitä, että tajuamme tulleemme perille. Riittävyyden filosofia on polku, joka johtaa tyytyväisyyteen.

Kirjassa on omat lukunsa:
Riittävästi informaatiota
Riittävästi ruokaa
Riittävästi tavaraa
Riittävästi työtä
Riittävästi valinnanvaraa
Riittävästi onnea
Riittävästi kasvua
Näitä kannattaa tuhlata
       

Jouluaatto


Suomen pakkaslukemat jouluaattona 2010! Meillä pakkasmittari on näyttänyt -30 astetta Celsiusta koko päivän. Haasteellinen keli vesijohdoille ja -mittareille, jos pakkanen pääsee nurkkiin. Päivystyspuhelut kääntyivät tulemaan minulle klo. 11.00. Päivystävän asentajan  kanssa olemme puhuneet useamman puhelun  jäätymisistä. Meidänkin resurssit näin jouluna on rajalliset. Harmittaa vain ihmisten puolesta, joilta loppuu veden tulo jouluaattona.

Talvinen joki, Suvantosilta ja Tähtitorni

Uskaltauduin viemään kynttilät haudalle ja samalla pysähdyin ottamaan muutaman talvisen kuvan Ilosaaresta. Haudalla en viipynyt kuin pakollisen kynttilöiden viennin ja kuvine oton ajan. Kylmä tarttui käsiin ja oli kiirehdittävä kotiin takan lämmitykseen. Savustin muuten eilen koko kämpän. Jotenkin ei vain SYTYTYSPELTI toiminut. Säntäilin kuin aropupu ja kyllä ketutti. Nyt onneksi voi hiljentyä kuuntelemaan ja katselemaan joulukonserttia televisiosta ja sitten on vuorossa uusi kirja!

Kaupungintalo

Haudalla

Day 24 – Something that makes you cry


Liikutun itkuun asti tosi harvoin. Mutta kun itken, itken useimmiten surua, vihaa tai rakkautta. Elämässäni eteeni on tullut  tilanteita, jolloin kyyneleet nousevat silmiin ja on tosi paha ja surullinen olo. Vanhempien kuolema on ollut ihan aidon suruitkun aihe. Viimeksi ovat kyyneleet tulleet silmiini syksyn aikana monena yönä, kun kävin läpi yhtä henkilökohtaista asiaa ja syynähän taisi olla rakkaus. Myös itseeni ja toisiin kohdistuvat epäinhimillisyys saa minut raivostumaan niin, että kyyneleet nousevat silmiin. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja vanhempien piittaamattomuudesta aiheutuvat epäkohdat saavat minut kyynelehtimään vihasta. Juniorin rippijuhlat olivat minulle paikka, jossa kyynelehdin, ehkä kuitenkin enemmän ilosta ;)  Itku puhdistaa, sanotaan ja se pitää varmaan paikkansa. Sisäiset kuonat virtaavat kyynelten mukana pois.

torstai 23. joulukuuta 2010

Day 23 – Something that makes you feel better


- auringon paiste, kaunis talvinen maisema
- miehinen anteeksipyyntö
- työpaikan yhteinen joulupuuro
- joulukahvi työkaverin kanssa
- jouluglögi erään kanssa
- juniorin jouluristeily
- vapaapäivät

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Joulua

Day 22 – Something that upsets you

Palotornin purku
Estonian uppoaminen 28.9.1994
Estonian uppoaminen 28. syyskuuta 1994 Itämerellä Suomen meripelastusalueella, noin 35 kilometriä Utön saaresta eteläkaakkoon, oli yksi suurimmista rauhanajan onnettomuuksista 1900-luvun Euroopassa.

WTC-tornien tuho 11.9.2001
Syyskuun 11. päivänä 2001 maailma koki shokin, josta se ei ole vieläkään selvinnyt. Tapahtuma oli niin yllätyksellinen ja järkyttävä, että se lamautti rationaalisen ajattelun pitkäksi aikaa.

Tsunami on hyökyaalto, joka saattaa syntyä esimerkiksi syvän meren alueella sattuvasta maanjäristyksestä, rajusta tulivuoren purkauksesta, maanvyörymästä tai asteroidin pudotessa veteen. Avoimella merellä tsunami kulkee 500–900 kilometrin tuntivauhdilla 
 

tiistai 21. joulukuuta 2010

Vyöhyketerapiaa


Kävin ystäväni luona vyöhyketerapiakäsittelyssä. Hän on aloittanut  vyöhyketerapiaopiskelut ja tarvitsee harjoituskohteita. Minä olin käsittelyssä jo toista kertaa. Käsittely rentouttaa. Hoidon aikana keho rentoutuu ja mieli lepää. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään ruumiillista kiputilaa, mutta stressiin ja kiireeseen hoito antaa myös apua.

Teksti lainattu täältä.
Vyöhyketerapiahoidon aikana asiakas istuu yleensä tuolilla vyöhyketerapeutin käsitellessä hänen jalkateriään sormin tai rystysin. Yleensä vyöhyketerapiakäsittely kestää 30 minuutista reiluun tuntiin. Jo yksittäisellä käsittelyllä voidaan saada helpotusta elimistön häiriötiloihin, mutta useamman käsittelyn sarjalla saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Jokaisella käsittelykerralla käydään läpi asiakkaan koko keho heijastepisteiden kautta.
Hoidon aikana jalan heijastusalueilla voi tuntua kipua, se on merkki elimistön häiriötilasta.
Vyöhyketerapiahoito saa aikaan elimistön puhdistautumista, keho laittaa kuona-aineita liikkeelle ja tästä voi aiheutua oireita ja monenlaisia reaktioita, joko heti käsittelyn aikana tai käsittelyn jälkeen.


Day 21 – Another moment


Toinen hetki, tiedättekö, se tunne kun jostakin aikaisemmin tapahtuneesta tulee niin valtavan hyvä ja iloinen mieli, että tekisi mieli nauraa tai kertoa siitä jollekin. Näitä hetkiä tulee aika ajoin ja jos vain olen puhe-etäisyydellä jonkin tuntemani henkilön kanssa, niin yleensä jaan tämän ilon. Mutta joskus on myös niitä private-iloja, joiden kanssa vain hymeksii ja nauraa sisäänpäin hymyn kare suupielessä ;)

Toisaalta on myös hetkiä, jolloin tulee mieleen ne negatiiviset jutut niin että savu nousee korvista ja silmissä säkenöi. Silloinkin on hyvä, jos on joku jolle purkaa se angsti!


maanantai 20. joulukuuta 2010

Day 20 – This month


Onneksi on jo joulukuu <3 Syksy oli pitkä ja pimeä, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Kävin erään henkilökohtaisen asian takia aika pohjalla. Asiaan ei ole tullut konkreettista ratkaisua, mutta olen oppinut olemaan tämänkin asian suhteen itselleni armollinen. Aivan turhaan olen potkinut tutkainta vastaan! Asia selviää ja ratkeaa ajallaan. Ei minun suunnitelmien ja aikataulun mukaan, vaan joku muu päättää siitä asiasta. Minä jään odottamaan mielenkiinnolla! Mielenkiintoista!
Joulukuu toi vapautuksen myös opiskeluista. Nyt voi hengähtää, eikä tarvitse kantaa stressiä siitä. Iloa ja riemua yhden etapin saavuttamisesta. Joulun jälkeen juhlitaan valmistumista vol. 1. Mahtavaa!
Kun joulukuu kääntyy tammikuuksi alkaa päivä pidentyä ja aikaa jää muuhunkin kuin vain pimeydestä pimeyteen kulkemisesta. Aurinko rupeaa paistamaan ja saa hyvän olon leviämään omaankin olotilaan. Riemua!
Vaikka en tunnusta olevani jouluihminen enkä sen eteen kauheasti edes stressaa, niin onhan se aina hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Joulun sanoma saa minutkin hyvälle ja rauhalliselle mielelle. Rauhaa!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Sytytyspelti


Kun muutin tähän asuntoon, kiinnitin huomion takan sivussa olevaan ylimääräiseen peltiin. Aikaisemmissa takoissa, joita olen lämmittänyt ei ole ollut kuin hormipelti. Sen aukaiseminen on riittänyt, jotta takan saa vetämään. Eilen kaivoin kodinkansiosta takan käyttöohjeet ja siinä mainittiin sytytyspelti. Sytytyspelti pitää avata takan sytyttämishetkellä, mutta voidaan sulkea heti kun takka syttyy ja puut palavat hyvin. Kuvaa pellin toiminnasta ei ohjeista löytynyt. Mutta mitä elämästä tulisikaan, jos ei olisi nettiä, josta löytyy apu melkein kaikkeen (ainakin tiedon janoon ;)). Netistä löytyi havainnolliset kuvat sytytyspellin toiminnasta.

Sytytyspelti auki

Sytytyspelti kiinni
Tähän osakehuoneistoon kuuluu kylmä varasto ja lämmin varasto. Monet asukkaat näyttävät säilyttävän polttopuut kylmässä varastossa. Polttopuuasia on ollut minulla mietinnässä koko syksyn. Eilen ostin polttopuita huoltoasemalta, jotta saan korkattu olohuoneen takan. Polttopuulaatikosta löytyi tällainen sytytyspallo! Eikö sanomalehti tai pahvi, jota itse tykkään käyttää sytykkeenä enää riitä, vaan tarvitaan tällainen sytyke?

Sytytyspallo
Takassa roihuaa
Poltin takassa hyvin varovaisesti tulta, jotta kylmä hormi ei halkeaisi. Huomenna tai ylihuomenna voi takkaan laittaa jo kunnon tulet. Koira tykästyi silmin nähden takkatuleen. Se tykkäsi polttaa kirsuaan takan loimussa entisessä kämpässä ja on varmaan ihmetellyt kun emäntä ei ole saanut sen vertaa aikaiseksi, että olisi saanut puita takan lämmitykseen kun ulkonakin  paukkuu tuollainen pakkanen!!

Day 19 – Something you regret


Jotain jota pahoittelet! Kun rupesin miettimään otsakkeen sisältöä, minulle tuli ensimmäisenä mieleen sana armollinen. Elämä on siitä ihmeellistä, että menneisyydestä ei löydy asioita joita katuisin. Elämä on opettanut olemaan itselleen armollinen. Varmaan olen elämäni aikana aiheuttanut pahaa mieltä ja huolta läheisilleni, mutta sen suuruista pahaa tekoa en tunnusta tehneeni ettei siitä olisi päässyt yli. Elämä myös kultaa muistoja ja joskus välähdyksen omaisesti tulee mieleen jotakin jostain menneisyydestä, mutta jotain väärää valintaa tai pahaa sanaa ei ole tarvinnut jäädä märehtimään, vaan on voinut käyttää sanaa ANTEEKSI ja jatkaa matkaa nöyränä.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Pakkasta ja lunta


Talvi on yllättänyt tänä vuonna pakkasen ja lumen määrällä. Itä-Suomessa on vähemmän lunta kuin Helsingissä, mutta pakkanen on paukutellut täällä jo useamman viikon miinus kahdenkymmenen lukemissa. Kun oli jo henkisesti asennoitunut lumettomaan, mutta vesisateiseen ja pitkään syksyyn, niin on ollut yllätys että tässä vaiheessa talvi on näin kylmä. Kumpaan suuntaan sen kasvihuoneilmiön pitikään vaikuttaa? Kämppä on  kuitenkin onneksi ollut tasaisen lämmin koko ajan. Äsken luin ilmastointikojeen käyttöohjeita ja kesä/talvipeltien kohtalo on minulle vielä mysteeri. Missä ne mahtavat olla? Tänään  kävin ostamassa takkapilkkeitä. Voin ruveta virittelemään olohuoneessa sijaitsevaan takkaan tulia ja testaamaan miten takan lämpö leviää asuntoon.


Koiran kanssa ollaan tehty vain pakollisen pituiset lenkit. Tänä aamuna käveltiin talvisessa metsässä ja ihailtiin kuuraisia puita. Koiralla rupeaa tassut jäätymään tällä pakkasella ja lenkit jäävät lyhyiksi. Samoin minun pitää pakata itseni toppaan ja villaan, jotta en jäätyisi pakkaseen. Silmät vain vähän näkyvät, kun painatetaan lenkki mahdollisimman nopeasti läpi.

Day 18 – Your favorite birthday


Syntymäpäivä, favouriittia! Kyllähän se oli tämän vuoden täyskymppisynttärit, joihin satsasin itseeni kybällä. Yleensä en itse noteraa omia synttäreitäni. Tietenkin kaikki muistaminen toisilta on ihanaa ja mukavaa. Mutta en ole sitä saanut enkä sitä toisilta edes vaadi. Joten jos jotain haluaa, on se parasta järjestää itse. Synttärireissussani oli juuri se parasta, että sai vain tehdä sitä, mitä itse haluaa ja tahtoo. Kohteen, ajankohdan ja muut puitteet olin valinnut ja maksanut itse, joten jos jotain valittamista oli niin valittaa voi vain itselleen. Eli kokonaisuudessaan reissu on tuoreessa muistissa ja se oli järjestetty vain itselleni, niin eihän siitä voi muuta kuin tykätä <3

perjantai 17. joulukuuta 2010

Day 17 – Your favorite memory



Tahtoisin sen tunnustaa
kukaan ei oo yhtä tärkeä
tätä yötä kun kanssasi kuljen

uskalla en liikahtaa
enkä lumousta särkeä
kaiken muun tästä huoneesta suljen

iho muistaa jokaisen kosketuksen
mieli noiden sanojen merkityksen
sydän viimein ymmärtää kaipauksen
ja niistä jokainen tahtoo lisää

hento kuiskaus pimeässä
se pyytää viereeni vielä jää
hyvä on hiljaa olla tässä
mennyttä en luonas enää nää

syliisi unohdun
ihoosi painaudun
hetkiseen tarraudun
ja pienet toiveet toteutuu

pimeys yön sakenee
tulet lähemmäksi minua
väkevämmin kuin ikinä elän

pelkoni pois pakenee
riittää kun vain katson sinua
silloin menneelle voin kääntää selän

iho muistaa jokaisen kosketuksen
mieli noiden sanojen merkityksen
sydän viimein ymmärtää kaipauksen
ja niistä jokainen tahtoo lisää

hento kuiskaus pimeässä
se pyytää viereeni vielä jää
hyvä on hiljaa olla tässä
mennyttä en luonas enää nää

syliisi unohdun
ihoosi painaudun
hetkiseen tarraudun
ja pienet toiveet toteutuu

hento kuiskaus pimeässä
se pyytää viereeni vielä jää
hyvä on hiljaa olla tässä
mennyttä en luonas enää nää

syliisi unohdun
ihoosi painaudun
hetkiseen tarraudun
ja pienet toiveet toteutuu
 
 

torstai 16. joulukuuta 2010

Joululahja


Tänään oli firman vuotuinen info-päivä, jossa käytiin läpi kulunutta vuotta ja uuden vuoden haasteita. Päivä aloitettiin isolla sämpylällä ja kahvilla. Päivä päättyi puolilta päivin ruokailuun, maukkaaseen sellaiseen. Päivän päätteeksi johtaja jakoimeille joululahjat, jotka olivat tänä vuonna Karelia Ala Carte kirjat.

Karjalaisista herkuista, kulttuurimaisemasta ja ainutlaatuisesta kulttuuriperinnöstä on valmistunut suurikokoinen Karelia à la carte -kirja. Suomen, englannin ja venäjän kielellä tekstitetty kirja on A la carte kirjat kustantamon uusin ja ainoa venäjän kielellä tekstitetty kirja sen varsin pitkässä paikallisia ruokia, kulttuuriperintöä ja reseptejä esittelevien kirjojen sarjassa. Teksti täältä.



Day 16 –Your favourite movies

Minä tykkään käydä elokuvissa ja katsoa niitä kotona televisiosta. Nykyisin vaan ei tule jostain kumman syystä katsottua televisiota oikeastaan yhtään ja elokuvissakin tulee käytyä aivan liian harvoin. Keskustelin taannoin juniorin serkun kanssa, joka on Meryl Streepin suuri ihailija, Merylin tuotannosta ja elokuvista. Kun minulle lueteltiin elokuvia, joissa Meryl Streep esiintyy, olinkin katsonut niitä yllättävän monta. Laitankin nykyisin blogin sivupalkkiin katsomani elokuvat, jotta muistaisin myöhemmin mitä olen katsonut. Elokuvaluettelo vain täydentyy liian harvoin. Parhain elokuva, jonka muistan hyvin, on muuten Meryl Streep-elokuva Mamma Mia. Muistan kun kävin katsomassa elokuvan, kuinka se imi minutkin mukaan tunnelmaan, lauluun, tanssiin. Kerroinkin elokuvan jälkeen siskolleni, että olisi tehnyt mieli jammailemaan elokuvan juonen ja musiikin tahtiin.

Kuva täältä

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Day 15 – Your day


Puhelin pirisi herätyksen klo. 5.40 ja ei kun ylös sängystä, vaatteet niskaan ja koiran kanssa aamulenkille. Samalla kävin Karjalainen postilaatikosta. Sitten aamupalalle, jota syödessä selailin sanomalehden. Tänään jänskätti, että lähteekö auto käyntiin. Sain Volvon eilen vauriokorjauksesta, mutta auton käyntiin lähtö teetti töitä ja nostatti stressinäppylöitä. Onneksi huoltomies oli ihana ja hoiti hommansa kiitettävästi. Mutta auto lähti aamulla käyntiin kuin enkeli ja töihin ehdin ajoissa. Heti aamusta ihmettelemään entisen paloaseman letkutornin purku-urakkaa, joka on ihan meidän toimiston vieressä. Aamu meni s-posteihin vastailuihin, laskujen asiatarkastuksiin ja yhden taulukon täyttöön. Taulukko pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman pian! Vaille yhdeksän autoon ja työmaalle, mutta kutsussa olikin virhe ja olisi pitänyt mennä suoraan toimistolle työmaan aloituskokoukseen. Ennen työmaalle menoa otin ensimmäisen satsin valokuvia torsosta letkutornista. Kokouksen jälkeen kiireen vilkkaan syömään ja siinä samalla päivitin yhden työjutun aikataulua ja tilannetta. Takaisin toimistolle ja taulukon täyttöä, huoh! Sitten neukkariin kuuntelemaan juttua vesistöalituksista. Sieltä omaan huoneeseen täyttämään taulukko - onpas työläs homma! Muutaman muun työasian hoitoa välissä, päiväkahvit ja taas syventymistä taulukon täyttöön. Toimiston piti tyhjentyä klo. 15.30 tornin purkupäästä varmuuden vuoksi, kun rupesivat purkamaan viimeistä osiota tornista. Minä kävin vielä kahvilla läheisellä huoltsikalla sähkömiehen kanssa (hieman hämmentävää?) Kun tulin takaisin, katsoin parhaimmaksi lähteä saman tien purkutyömaan vierestä huitsin kuuseen.
Tulin kotiin, laskin koiran takapihalle ja annoin ruuan. Muistin, että tänään lupauduin hakemaan juniorin kuuden maissa säbätreeneistä. Sainkin kohta kiukkuisen puhelun, että tule hakemaan heti, koska sali oli ollut kiinni ja harkat on peruttu. Kävin juniorin ja samalla reisulla käytin koiran iltalenkillä. Tänään ohjelmassa vielä saunaa, koneilua ja kirjan lukua! 


tiistai 14. joulukuuta 2010

Day 14 – Somewhere you've always wanted to go

Kuva Madeiralta
Otsikon aiheen kirjoittamisen aluksi on ihan pakko fiilistellä syys-lokakuista Madeiran reissua. Muistoja <3
Mutta minne olen aina halunnut mennä? Kyllä minun yksi ehdoton haavekohde olisi safari jossakin päin Afrikkaa ehkäpä vaikka Keniassa. Haluaisin nähdä eläimiä (en metsästää!!!!) ja paikallista luontoa. Haluaisin ottaa miljoona  valokuvaa, joita voisin ihailla kotona kuvaruudulta talvisina päivinä.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Happy, happy, happy...


Se on siinä!

Joulukonsertti


Kuna olin töissä Pyhäselän kunnassa, myimme vanhan, lopetetun Ohvanan koulun Samuli Moilaselle. Koulurakennus toimii nykyisin Ohvanan kulttuuritalona, joka on myös The LittleBigMusic ohjelmatoimiston koti. 
Olin eilen ystäväni kanssa Samuli Moilasen joulukonsertissa Ohvanan kulttuuritalolla. Samuli lauloi tunnin verran tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa joululauluja kuten tämän Jouluyö, juhlayö....ja monta muuta uutta, vanhaa, tuttua, tuntematonta joululaulua. Konsertin jälkeen söimme Mari Puustisen taikoman jouluisen menyyn:
Tomaatti-Chili keitto
Punajuuri- aurajuusto-salaatti
Tuore vihreä salaatti
Kinkkupiiras
Leipä ja levite
Juomana kalja ja vesi
Jälkiruokakahvi /tee ja joulukakku

Mukava, hieman erilainen joulukonsertti, josta tykkäsin kovasti. Kotiin tuomisiksi ostin The LittleBigMusic joulukortin, joka soi nytkin taustalla.

Day 13 – This week


Maanantai - Itsenäisyyspäivä
- Marttailua ja linnanjuhlia sohvalta
Vein muuten ne tortut tiistaina työpaikalle ja siitäkös ilo irtosi ja Martta-touhuista keskustelu jatkui koko viikon.
Tiistai
- Volvon vauriokorjaukseen vienti heti aamusta ja sijaisautolla ajoa koko viikon
- työpäivänä kaksi kokousta ja siinä välillä paperihommia, puheluita, keskusteluja poikain ja kollegojen kanssa
Keskiviikko- Annen nimipäivä
- yksi työkokous, toimistolla tavallista hiljaisempaa kun toimiston väki oli tiimikoulutuksessa
- nimipäiväonnitteluja tekstarilla ja suullisesti
- iltapäiväkahville ostin Amicasta muffinssisuklaakakun ja itselleni pikkuruisen piparkakkutalon
- iltapäivällä kypsyysnäyte liittyen opiskeluun
- illalla juniorin ja kummipojan kanssa leffassa
Torstai 
- kolme työkokousta ja siinä välillä akuuttien työtehtävien hoitoa
- illalla lenttistreenit - saatiinkin ihan kunnon pelit aikaiseksi
Perjantai
- työjutskista jotain täällä
- ONT ohjaaja soitti, että jos saan ONT:in kansitukseen maanantaina ja valmistumislomakkeen ym. kirjallisen sälän siihen liittyen tehtyä, voisinkin valmistua jo tänä vuonna!!!!
Lauantai
- ONT:in julkaisun loppuviilausta neljä tuntia työpaikalla
- ilmoittauduin Kolin viikonloppuvalokuvauskurssille tammikuussa!
Tänään
- aamulenkki, -pala ja -sauna
- valmistumisen lomakkeiden täyttöä kotona ja työpaikalla
- illalla olen menossa Ohvanan kulttuuritalolle Samuli Moilasen joulukonserttiin "Parempaa päin" ja jouluaterialle. Olen ihan täpinöissäni ;)))


sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Day 12 – What’s in your bag


Työpäivälaukkuni (Puman mustaa nahkaa, iso, ihana) ja sen sisältö lauantaina:
- työkannettava, hiiri, johto
- silmälasikotelo
- kartta
- musta kansio, jossa ONT:n versio miljoona menossa kansitukseen!
- huulirasva
- kaksi mustekynää
- kaksi muistitikkua
- kukkaro
- hygieniatarvikepussukka (jonka sisältöä en esittele ;))
- kauppakassi pienessä pussissa
- infrapunalamppuavaimenperä
- muutama PostIt, johon kirjattu valmistumiseen tarvittavia puhelinnumeroita ja muuta ohjeistusta
- sijaisauton papereita
- punainen firman ensiapupussukka
- työpaikan kaulakortti