keskiviikko 31. elokuuta 2011

Juhlat


Itse asia, jonka vuoksi matkustin viikonlopulla Etelä-Suomeen, oli Piipan ristiäiset. Olimme saaneet kutsun saapua juhlistamaan Piipan nimen julkistamista ja kastetta. Luterilaisen kaavan mukaan nimi annetaan ennen kastetta ja kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Yleensä luterilainen kaste suoritetaan lapsen ollessa noin kuuden viikon vanha. Piipa, joka syntyi 11.7. sai 27.8. etunimekseen nimen Frans. Kastepäivä oli harvinaisen lämmin elokuun viimeinen lauantai. Kastejuhlaa vietettiin serakuntakeskus Uutussa.


Seurakuntakeskuksessa suortetussa kasteessa käytetiin paikalla olevaa kastemaljaa. Juhlittava käyttäytyi hyvin korrektisti juhlan ajan. Isoveli sai kunnian kasteen jälkeen pyyhkiä pikkuveljen pään liinalla. Sitten pitkin hieman ihmetellä lattialle tippunutta kastevettä. Sylikummilla oli hieman lämpimät oltavat pidellessä juhlittavaa sylissään. Juhlan jälkeen juotiin vielä kahvit ja syötiin morsiamen suvun loihtimia herkkuja. Kastepappi kertoi vielä kastekynttilän merkityksestä ja sen käytöstä. 


Olipa mukava olla juhlassa mukana!


maanantai 29. elokuuta 2011

Kiasma


Helsingin reissuun sisältyi toisena kulttuuripläjäyksenä sunnuntain Kiasmassa käynti. Kiasmassa on esillä ARS 11-näyttely.





ARS 11, kertomuksia Afrikasta -näyttely oli minun mielen mukainen näyttely. Videoiden, valokuvien, taiteilijoiden tarinoiden eteen oli pysähdyttävä. Oli kuunneltava, katseltava, nautittava, ajateltava, mietittävä! Tällainen näyttely pysähdytti monen teeman äärelle. Tykkäsin näyttelyn erilaisista osioista.

  




















Mielensäpahoittaja


Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun joudun lukemaan kirjan Mielensäpahoittaja. Ja kyllä ei kirja oli ihan....
Hitsi enpä ole lukenut aikoihin näin hyvää kirjaa. Hykerrytti, nauratti, hymyilytti ja teki vaikka mitä, kun luin mielensäpahoittajan ajatuksia. Maailma ja sukupolvet muuttuvat, mutta mielensäpahoittaja ei muutu eikä muuta ajatuksiaan. Me nykyajan ihmiset analysoimme tekemisemme, ajatuksemme ja yleensä elämän. Mielensäpahoittajan ajatukset ovat ja pysyvät. Maailma muuttuu, mutta mielensäpahoittaja ei.

perjantai 26. elokuuta 2011

Helsinkiin

Piipalle

Isolle veikalle ja serkulle
Huomen aamulla lennän tällaisten karvaisten kavereiden kanssa Helsinkiin. Mitähän turvamiehet sanovat kavereistani. Heillä ei nimittäin ole lentolippuja :)) Löysin nuo Karjala-nallet Taitokorttelin putiikista ja tykästyin aivan valtavasti. Ihanat Karjala-aiheiset villapaidat päällään pehmoisilla nalleilla. Nallet kuuluvat karjalaiseen tuoteperheeseen.

Oikeuden jalopeura


Lehtolaisen uusin kirja pääsi heti lukulistalle. Toinen Hilja Ilveskero-sarjan romaani Oikeuden jalopeura oli jatkoa 2009 ilmestyneelle ja luetulle Henkivartija. Kirja kertooa Yhdysvalloissa henkivartija koulutuksen saaneesta Hiljasta, jonka elämää seurataan nyt ja takautumina ja muisteluina aina lapsuuden julmiin kokemuksiin. Miessuhteet ja rakkaudet ovat tärkeässä asemassa kirjan juonen muodostumiselle. Kirja on helppo ja nopea lukea. Itse kliimaksi ei ollut monen sivun mittainen, mutta kuitenkin lukuhermoja kutkuttava. Kirjasarjaan on vielä tulossa kolmas romaani ja voi vain aavistella mitä aihetta se käsittelee Hiljan elämässä.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Stalinin lehmät


Sofi Oksasen kirjoittama kirja, Stalinin lehmät tuli luettua viikossa. Tykkäsin tästä kirjasta enemmän kuin Oksasen kahdesta aikaisemmasta kirjasta, Baby Jane ja Puhdistus. Kaikki Oksasen kirjat ovat äärettömän hyvin kirjoitettuja ja helppoja lukea. Stalinin lehmät valisee jälleen kerran monta kipeää, vaikeaa ja sen vuoksi varmaan vaiettuakin aihetta kuten bulimiaa, itsensä myymistä jne. Kirjat ovat sen vuoksi tosi surullisia.
Kun olin lukenut jo kaksi Oksasen kirjaa, säästelin tätä kolmatta. Mutta nyt tämä oli aivan pakko lukea ennen ensi viikon lauantaita, jolloin olen menossa tänne. Ennen esitystä olen ilmoittautunut myös Annan lukijoille tarkoitettuun tunnin lukijatapaamiseen Kansallisteatterin Willensaunaan. Tapaamiseen tulee myös Sofi Oksanen.


Sorsajahti


Karvaisen kanssa kierrettävän lenkin varrella on Pyhäselän matala lahti, johon laskee alueen sadevesiä kerräävä oja. Rannan läheisyydessä on koko kesän tepastellut sorsia. Monta kertaa olen ottanut kameran mukaani lenkille, että voisin ottaa sorsista kuvia. Onnistumatta bongaamaan niitä sillä kertaa. Tänä aamuna otin aamulenkille kameran mukaan ja sorsat olivatkin nautiskelemassa aamuauringosta vedessä. Ensimmäinen bongaus ikuisti kameraan kahden sorsan uiskentelua.





Lähdimme jatkamaan lenkkiä onnellisena saaduista kuvista, kun yhtäkkiä ilman täytti siipien suhina ja aikamoinen kaakatus.


Kahden sorsan kaveriksi lensi viisi sorsaa lisää. Kaksi sorsaa olivat ihan hiljaa, kun kuivailin niitä kahdestaan. Seitsemän sorsan lauma piti sitten aikamoista mekkalaa.




lauantai 20. elokuuta 2011

Fudista


En jaksa edes muistaa milloin viimeksi kävin katsomassa juniorin fudismatsia. Saattaa olla, että se oli kesällä 2009. Viime ja tänä kesänä ei ole tarvinnut kuskata peleihin eikä harkkoihin, niin eipä tule sitten varta vasten lähdettyä katsomaankaan. Tänään kuitenkin menimme juniorin serkun kanssa himppa myöhässä. Ensin meni hetki aikaa ennen kuin bongasin juniorin. Etsin kentän pienintä, mutta eihän hän enää olekkaan se pieni poika vaan möreä-ääninen nuori mies. Pelasivat tasapelin Kuusankoskea vastaan. Peli alkaa B-junnuilla olemaan kuin aikamiehillä. Kiva oli katsoa pitkästä aikaa fudista ihan livenä.

perjantai 19. elokuuta 2011

Vielä on kesä


Tässä vielä muutama kuva kesästä, auringosta ja kukista näin kauniin aurinkoisen perjantain siivittämänä. Eilen illalla vesisateessa ei ihan näin aurinkoiselta tuntunut, mutta tänään on taas lämmittänyt niin mukavasti. Tarkeni vielä nautiskella auringosta takapihalla.


Eilen kun tulin kotona käymään töiden välillä, täytyi hieraista silmiä muutaman kerran. Kodin ympäriltä oli leikattu viidakko pois :(  Ihan outoo tää avaruus. Tänään niiton raja oli vielä etäämmällä. Mie en tykkää yhtään. Paljon mukavampi oli olla viidakon turvassa, omassa pesässä!





tiistai 16. elokuuta 2011

Kaikkee kivaa


Vajaan kahden viikon päästä lennän viikonlopuksi Helsinkiin. Ensin juhlitaan Piipaa Uutussa ja kuullaan minkä nimen Piipa saa. Sitten Kansllisteatteriin Willensaunaan tunniksi kera Sofi Oksasen & Hanna Jensen. Ilta jatkuu pienen näyttämön hyväntekeväisyysillassa Puhu nyt. Yön vietän Hotelli Vaakunassa. Sunnuntaina chillailen Helsingissä ja illalla lennän takasi kotiin.


Syyskuussa oon lupautunut kahteen lentopalloturnaukseen, Kuopioon Puijo Volley-turnaukseen omalla porukalla ja Jyväskylään Homenokkaturnaukseen kerätyllä porukalla. Vähänkö on kivaa, jos saahaan ihan oman ikäluokan joukkue kasaan tuonne Homenokkiin :)) Kun ystävä soitteli ja kysyi mukaan toppuuttelin hieman. Hän sanoi, että meinaa itse pelata nyt kun vielä pystyy. Aika hieno oivallus! Niin minäkin haluan tehdä. Haluan pelata, kokea, matkustaa, nauttia nyt kun vielä pystyn ja kykenen.


Ilmoittauduin myös digikuvauksen jatkokurssille Kansalaisopistoon. Oon ollu aika täpinöissäni valokuvauksesta ja haluan oppia ja saada opastusta vielä lisää aiheesta. Nälkä on vaan kasvanut syödessä ja oon miettiny lisälaitteita tai paremman kameran hankkimista. Mutta katotaan kuis äijän käy!


Tänään tuli tuollanen opus postissa :)) Oon ilmoittautunu Avoimeen yhdelle ainoalle opintojaksolle, näin aluksi. Kesällä tein ratkasun mikä on suuntaus ja jatkan johtamisen opintoja, joista on hyvä pohja YAMK-opintojen muodossa. Se oli kuitenkii aika helppo ratkasu ja tein sen yhden keskustelun pohjalta. Tarkotuksena olis jatkaa opintoja Avoimessa, jos lähtee sujumaan. Mutta nyt mennään vain fiiliksen ja omien voimavarojen mukaan. Muutama viikko sitten keskustelin aiheesta yhen tutun kanssa ja hän vakuutteli, että jos hän äititys-/vanhempainlomalla kolmen pienen muksun kanssa jakso ja pysty opiskelemaan, niin kyllä varmaan siekii! Se kyllä ratkasi loppuviimein ja ilmottauduin opintoihin.


Sitten hännän huippuna, syksyn katkasijana, mukavassa seurassa tiedossa koulutus- ja työmatka Itävaltaan. Vähänkö oon ihan täpinöissäni vaikka jouduinkin asian tiimoilta the bossin tiukkaan puhutteluun.

maanantai 15. elokuuta 2011

Sädekehä

Kirjoja lukiessa jää aina miettimään sanontoja, sanoja ja niiden tarkoituksia. Sinisilmää lukiessa kirjoitin muistikirjaani sanat "käänteinen sädekehäilmiö". Kirjan lopettamisen jälkeen täytyi tarkistaa maailman viisaimmalta eli googlelta mitä moinen mahtaa tarkoittaa.
Käänteinen sädekehäilmiö on psykologinen nimitys käsitteestä, jossa pidämme esim. kauniita ihmisiä älykkäämpinä. Ajatusta, että tietyssä asemassa oleva ihminen ei voi olla noin naiivi. Ihminen, joka joutuu jo työssään kohtaamaan ja selvittämään vaikeita asioita, ei voi ajatella noin jostakin asiasta. 
Mistä minä tiedän, minkälainen joku todellisuudessa on? Luulen tietäväni, mutta se onkin vain harhaa. Tunne, joka jää on pettymys!

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kesäkukat

Etupihan kesäkukat 15.6.2011

14.8.2011

Takapihan kesäkukat 15.6.2011

14.8.2011
Tuosta takapihan kukka-asetelmasta ja sen pöyhkeydestä tykkään yli kaiken. Vaikka keskelle istutetut kukat eivät enää loistakkaan, niin nuo laidalla olevat kyllä sitäkin enemmän. Tässkin asetelmassa oli muuten puna-valkeita kukkia, joita ei enää erota. Etupihan kukat ovat kärsineet kuivuudesta. Viikon kuiva mökkiviikko meinasi tainnuttaa kukat ihan kokonaan, mutta pitkän kastelun jälkeen kukat ovat vironneet taas kukkimaan. Etupihan kukkaruukussa taitaa vielä näkyä kaikki neljä eri lajiketta eikä mikään ole vienyt voimia muilta ihan kokonaan.

sinisilmä


Tämän kirjan lukemiseen meni yllättävän pitkä aika, reilut kaksi viikkoa! Kirja ei sanottavammin kiinostanut, mutta Norjan verilöyly ja siitä aiheutunut keskustelu nettimaailmasta, herätti mielenkiinnon. Kirjaa lukiessa analysoi omaa ja muidenkin nettikäyttäytymistä ja siitä aiheutuvia seurauksia.
Kirja koostuu otteista blueeyeboyn ja albertinen blogista, jossa he kehittelevät juttua murhista. Jutun juoni kutoo hahmoja yhteen ja lankakeräefekti on valmis. Juoni koukuttaa ja yllättää aina vain uudelleen. Kirja oli pakko lukea loppuun.

Kerubi open air


Lauantain aurinkoinen sää vahvisti vaihtoehdon kahden tapahtuman välillä ja niinpä suuntasin kulkuni kohti Ilosaarta ja Kerubi open airia. Mikä olikaan fiilistellessä hyvää musiikkia, ensin Scandinavian Music Groupia Karjalan talon terassilla istuen. Törmäsin sisään mennessä ystävääni ja hänen avecinsa poissa olon turvin pääsin väliajalla syömään.




Väliajan jälkeen siirryttiin lähemmäksi lavaa jammailemaan illan toisen esiintyjän Suvi Teräsniskan tanssittavia kappaleita. Tanssilattia tosin puuttui, mutta nurtsilla voi ihan hyvin jammailla kappaleiden tahdissa. Fanitettiin ystäväni kanssa Suvin sanoituksiltaan osuvia ja kauniita kappaleita.




Suvi lauloi omia tuttuja biisejään sekä muutaman coverin ja sitten aivan ihanan potpurin eri esittäjien kesäisistä kappaleista. Illan päätti encorena esitetty, blogissa aikaisemminkin fiilistelty kappale "Hento kuiskaus".


Aivan älyttömän kiva kokemus tällainen konsertti tähän aikaan kesästä ja tällaisilla esiintyjillä. Minä ainakin tykkäsin :))