keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Tästä olen riippuvainen

Päivä 1: Omakuva
Päivä 2: Suosikkitavara
Päivä 3: Perheenjäsen
Päivä 4: Harrastus
Päivä 5: Vanha kuva
Päivä 6: Teema "vihreä"
Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut
Päivä 8: Suosikki kuva
Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema “valo”
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema “erilaiset”
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi
Päivä 25: Kaikessa kiireessä
Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema ”kaksi”
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva


Kopsasin tämän valokuvahaasteen jostakin blogista jo aikoja sitten odottamaan sopivaa aloitushetkeä  ja inspiraatiota.  Monta kertaa olen meinannut, mutta nyt karkauspäivän kunniaksi aloitan haasteen. En ota haasteesta päivittäistä stressiä, vaan kuvailen kun hyvä idea syntyy ja tuon kuvat haasteeseen silloin kun hyvältä tuntuu.  Tuon haasteet ihan random järjestyksessä tänne blogiin.

Päivä 22: Tästä olen riippuvainen


Kuvassa ihan tuliterä työkänny. Känny on yksi tärkeimmistä työvälineistäni tietsikan kanssa. Se on välttämättömyys. Jos joskus sattuu käymään niin, että känny unohtuu kotiin, on se käytävä hakemassa jotta tuntisi itsensä täysin varustelluksi.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Dermosilia, jälleen!



Joskus aikaisemminkin olen kirjoittanut tänne minun lempparin kosmetiikan ostopaikan, jonka juuret juontavat pitkälle menneisyyteen.  Taas oli sellaisen pienen tilauksen aika ja se lähti juniorin heitosta, kun ei löytänyt mistään käsirasvaa. Niinpä tilasin Dermosililta käsirasvaa ja monta muutakin pussia ja purnukkaa. Minulla on ollut pitkään hakusessa kasvojen päivä- ja yövoide Taas tuli uutta, ennen kokeilematonta voidetta  tähän puutteeseen. Samoin juniori sai käsirasvansa, jota tosin mammakin on ahkerasti käyttänyt. Käsirasva ja samaa sarjaa oleva käsisaippua on mustaviinimarjan hajuista.


Sitten taas ja jälleen kerran tilasin itselleni aivan ihania kynsilakkoja ja lakan päälle levitettävää ainetta, joka antaa kynsilakalle pitkän iän! Niinpä lauantaina lakkasin kynteni hennon vaalean punaiseksi ja laitoin tuota kirkasta ainetta päälle. Joopa, lakka on tosiaan kestänyt paljon paremmin kuin ennen joulua kosmetologilla laitettu kynsilakka, joka oli rullalla jo ensimmäisessä mutkassa. Mutta, toivottavasti jaksan nyt sitten kokeilla kaikki nuo punaisen eri sävyihanuudet ennen kuin unohdan lakat hyllyyn.


sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Jäähiihtoa tai sitten ei!



Minulla oli eilen vielä vakaa aikomus osallistua tänään sunnuntaina Pyhäselän jäähiihtoon. Eilen jäi sukset kaivamatta naftaliinista, jossa ovat olleet jo useamman vuoden. Tänään aamupäivälle ei aurinko vielä näyttäytynyt ja tihuutti lunta jonkun verran, niin ajattelin että olkoon. Ehdin parin viikon päästä olevalla lomaviikolla mahdollisesti kokeilemaan jäähiihdon riemun. Mutta, kun iltapäivällä aurinko pilkisteli pilven reunan takaa, lähdettiin karvaisen kanssa jäälle lenkkeilemään.


Mikä sen mukavampaa, kuin pallo mukaan ja reippailemaan. Karvainen oli pitkästä aikaa aivan onessaan, kun sai vapaana, pallo hampaissa tallustella moottorikelkan uralla.


Aamupäivä meni minulta olohuoneessa sohvan nurkassa elokuvia katsoen. Samalla kun katsoo elokuvaa, voi tehdä The projectia ja oikeita isoäidin neliöitä. Katsoin kaksi elokuvaa, tositapahtumiin pohjautuvan Mao´s last dancer ja Winter´s Bone. Molemmat ihan katsottavia elokuvia.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Lentopalloa



Illan ohjelmassa oli talkootyötä lentopallopelin kirjuroinnin merkeissä. Vastakkain olivat 1-sarjan ylemmässä jatkosarjassa Riento - TKT Tampereelta. Sarjassa Riento on jo selvittänyt tiensä jatkoon ja TKT ei ole. Niinpä peli oli sen mukaista. Pelin piti mennä selvin numeroin Riennolle, mutta eihän se niin mennyt. Riento rupesi leikittelemään ja antamaan vaihtopelaajille peliaikaa, niin sitten piti pelata yksi ylimääräinen erä. Peli ei  kirjurinpaikalta hivellyt silmää. Mutta viimeisessä erässä palattiin ruotuun ja se menikin sitten selvin numeroin Riennolle. Saa nähdä, miten pitkälle Riento pelaa nousukahinoissa?
Viime viikolla oli lehdessä tieto, että oma lentopalloseura Prihat menee konkurssiin vanhojen liiga-aikaisten velkojen vuoksi. Seuralta on entisillä liigan aikaisilla pelaajilla saamisia n. 35 000 € ja niitä ei pystytä maksamaan, joten ainut mahdollisuus on laittaa pillit pussiin seurana. Juniorit ovat toimineet taloudellisesti omillaan ja jatkavat jossakin muussa seurassa tai perustavat uuden. Meidän ladyjen täytyy ruveta itse hakemaan ja maksamaan harjoitteluvuoroa, jotta saadaan jatkaa rakasta harrastusta.



Nyt, aina


Talvi
En hallinnut elämää, Elämä hallitsi minua.
Tämä on silti hyvä elämä. Sehän on ollut
minun elämäni. Kaikesta katumuksesta on tullut
viisautta.
Uskoisin.
 
Syksy
Huomasin sittenkin uudet mahdollisuudet.
Tämä on tätä elettävää elämää. vielä on
paljon tehtävää ja tehtävissä. Nyt osaan tehdä
viisaammin ja paremmin
Toivoisin.

Kesä
Olen vihdoinkin tutustunut itseeni.
Nyt tahdon vielä ystävystyä.
Tämä on todella kiinnostava elämä.
Olen löytämässä liian aikaisen ja liian myöhäisen
välisen polun.
Luulisin.

Kevät
Lapsuudesta syntyi aikuisuus, luottamuksesta
rakkaus, menneisyydestä nykyisyys.
Tämä on arvokas elämä. Rakennan siltaa,
jolla itse kävelen, ja minun on hyvä olla
siinä missä olen.
Sanoisin.

Hilkka Olkinuora: Nyt, aina
Pieni katumusoppi

Aamu vai ilta


Viime aikoina minun vapaa-ajan intressit ovat kohdistuneet lähinnä kotoiluun, koneiluun, käsitöihin ja liikuntaan ja ihan himppasen kirjoihin ja opiskeluun.. Ongelmaksi on muodostunut se, ettei työviikolla arki-iltoina jaksa kaikkea mitä haluaisi. Kun minä olen vielä suunnattoman iltauninen, niin monena iltana kahdeksaan asti jaksaa sihrustaa koneella samalla virkaten. Mutta yhdeksän aikoihin on jo aivan pakko mennä sänkyyn odottamaan Nukkumattia. Kirjaa ei useinkaan jaksa enää lukea montakaan sivua, kun silmät painuvat kiinni. Tällä viikolla olen sitten muutamana aamuna herännyt kolmen neljän välillä melko pirteänä. Perjantaiaamuna oli ihan vähällä, etten lähde aamulla viiden kuuden välillä aamulenkille. Kun eilen illalla en yksinkertaisesti jaksanut lähteä lenkille ja teki mieli vähän mättöä, tein päätöksen, että tänä aamuna lähden lenkille heti herättyni. Pitkien, kymmenen tunnin unien jälkeen aamulla käytin koiran perinteisellä aamulenkille, söin välipalapatukan ja join vähän nestettä, vetäisin uuden juoksupuvun, pipon ja hanskat päälle ja läksin baanalle. Aivan mielettömän hyvä fiilis juosta autioilla kaduilla ja teillä. Vain muutama auto ja ihminen oli siihen aikaan jalkeilla. Lenkin jälkeen sauna ja pitkä brunssi, niin taas jaksaa. Onhan sillä päivällä taas pituutta ja illalla ei varmaankaan jaksa mitään ylimääräistä, mutta nyt on sellainen tunne, että on kerennyt vaikka mitä ja kellon on vasta kaksi iltapäivällä.

torstai 23. helmikuuta 2012

Pitsiä


Pidin viime viikonloppuna pidennetyn viikonlopun pitäen vuosilomaa sekä perjantain että maanantain. Tämä viikko onkin sitten mennyt niin, että neljän päivän työviikkoon on mahtunut jo viiden päivän työtunnit. Osa niistä kotona illalla duunia vääntäen, huoh!


Tämä viikko on tosin ollut taas hieman erilainen töiden suhteen. Siihen on jo sisältynyt koulutusta, suunnittelupalaveria, urakkapalaveria, tarjouspyynnön vääntämistä ja uuden yllättävän projektin käyntiin polkaisua. Huomenna on tiedossa yhteistyöpalaveri useamman eri tahon kanssa.


Meidän työpaikan naiset ovat löytäneet yhteisen harrastuksen, käsityöt :) Yksi jos toinenkin neuloo ja / tai virkkaa. Vaihdellaan ohjeita ja jaetaan muutenkin käsityökokemuksia. Kivaa!! 
Minä olen metsästänyt kanervan ja verenpunaista 7-veljestä lankaa. Törmäsin yhdessä erikoisliikkeessä kyllä aika nuivaan myyjään. Taidan jatkossa tyytyä vain Siwan, S-marketin ja Novirta lankatarjontaan.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Oikein ja väärin


The project on edennyt siihen pisteeseen, että minulla on valmiiksi virkattuna ja pääteltyinä 53 kpl neliöitä. Minä en voi sanoa, että ne olisivat isoäidin neliöitä, koska ne on väärin tehty! Noin kolmenkymmenen neliön paikkeilla rupesin ihmettelemään Novitan kuvaa ja yhden blogistin tekemää versiota isoäidin neliöstä. Eivät näyttäneet samanlaisilta, kuin minun neliöt! Luin suurennuslasilla virkkausohjetta, josta olin ottanut oppia pylvään virkkaukseen sekä isoäidinneliön virkkausohjetta ja mietin, mitä teen väärin. Sitten tajusin, että virkkaan seuraavan kierroksen pylväät silmukkaan enkä koko ketjusilmukan ympäri! No jatkoin sitten samalla väärällä kaavalla kaikki neliöt ja sen jälkeen virkkasin OIKEAN isoäidin neliön (kuvassa oikealla). Hyvänä puolena tuossa väärässä neliössä on se, ettei se ole niin jäykkä kuin oikein virkattu neliö. Saattaa toimia paremmin siinä tunikassa, kunhan saan ommeltua niitä yhteen. Nyt olen vain virkannut noita oikeita isoäidin neliöitä, enkä ole saanut vielä aikaiseksi ruveta ompelemaan tunikan neliöitä yhteen.

Tunnustus


Kiitos Ritva tunnustuksesta <3  Ystävänpäivänä annettu tunnustus ilahduttaa suuresti :) Ritva antoi tämän tunnustuksen blogille, jolle toivoisi lisää lukijoita. Tunnustuksen saatuaan, pitäisi tunnustus jakaa viidelle blogille.
Mutta minä jätän tunnustuksen kaikkien vapaasti otettavaksi, jos haluaa.


sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Savuna ilmaan


Ja Mankellin muun tuotannon lukeminen jatkui kirjalla Savuna ilmaan. Tämä olikin sitten kirjana aivan uusi kokemus. Kirja on kirjoitettu TV-sarjaksi eli työnimenä Mankell käytti "Labyrinten". Sarjan kuvausten aikana Mankell tajusi, että tekstistä voi syntyä molemmat TV-sarja ja kirja. Kirja ja TV-sarja ei ole yksi yhteen, ne kulkevat aina eri teitään, Mankell on todennut.
Minä en tykännyt kirjan moodista. Se oli liian vuoropuhelun omainen ja pelkistetty. Kun on tottunut Mankellin teksteihin, niin tämä oli täysin torso. Kirjan aihe, talousrikollisuus pienessä kunnassa syyttäjän silmin katsottuna ja selvitettynä oli tosi mielenkiintoinen. Mutta tekstin tyylistä en vaan tykännyt!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Luetut Mankellin muut kirjat (ei Wallanker-sarjaa)
- Tanssinopettajan paluu
- Savuna ilmaan
------------------------------------------------------------------------------------------------------------

lauantai 18. helmikuuta 2012

Historiaa


Eilen minulla oli lomapäivä ja käytin siitä aamupäivän käymällä kampaajalla. Kampaajani ehdotti hieman erilaista raidoitusta hiuksiini joten nyt ollaan kuvan mukaisessa lookissa.  Kampaamossa oli vielä kaksi eilisen wanhojen päivän prinsessaa. Molemmille oli tehty oikein hienot nutturat ja toiselle laitettiin meikkiä kun itse menin kampaamoon. Tämä prinsessa pukeutui oikein kauniiseen punaiseen prinsessamekkoon ja se toi nostalgiset muistot omasta wanhojen päivästä joskus kauan sitten. Juniori olisi myös ollut ikänsä puolesta eilen wanha, jos olisi mennyt lukioon. 






Kotiin kun tulin, oli aivan pakko kaivella vanhoja kellastuneita valokuvia ja fiilistellä omaa historiaa. Minulla oli wanhojen puku lainassa perhetutuilta. Puvulla oli tanssinut jo kaksi perheen tyttöä ja perheen äiti, joka puvun oli ommellutkin, muokkasi puvun minulle sopivaksi. Silloin ei ollut mahtavia tyllipukuja, niin paljon kuin nykyisin. Mutta minullakin oli joku "pyllynkohotus" juttu alushameessa. Turkki oli aivan ihana, samoin vanhat talvikengät. Taisivat olla perhetuttujen äidin äidin vanhat. Hävettää tuo tyylivirhe, kun turkin kanssa on nuo lapaset :( Kampaajalla oli myös istuttu jo varhaisesta aamusta lähtien ja pitkän tukan saikin oikein näyttävälle nutturalle. 
Tyttöparilla vedettiin ystävän kanssa ja siihenkin oli ihan loogiset syyt. Olin aloittanut oppikoulun tyttölyseossa ja muutama vuosi ennen wanhoja oli muututtu peruskouluun ja yhdistetty tyttö- ja poikalyseot. Tuossa vaiheessa oli meitä Tipulalaisia hieman enemmän ja kun tanssittiin vain oman koulun käytävällä omalle lukiolle, niin eipä taidettu kysellä ylimääräisiä kavaljeereja mistään.


Vuoden päästä wanhoista oltiin sitten abeja. Tällöin yhdistettiin myös kahden koulun historiaa päällekkäin. Tipulan perinteitä noudattaen tytöt olivat pukeutuneet kansallispukuihin. Lyseon perinteinä pojat olivat pukeutuneet enemmän tämän päivän penkkareiden tyylin. Siinäpähän sitten oltiin suloisesti sekaisin tyylikkäät ja arvokkaat leidit ja lyseon penkkarilaiset.




Penkkariajelulle sitten kaikki leiditkin vapautuivat ja vaihtoivat vapaampaa ja lämmintä vaatetta niskaan. Auton lavalla sitten ilakoitiin huutamalla ja viskomalla karamelleja. Nämä perinteet ovat näköjään säilyneet samoina vuodesta toiseen.

perjantai 17. helmikuuta 2012

Uutta


Siniristilippu lepatti työpaikan uusien toimitilojen harjannostajaisten kunniaksi eilen. Harjannostajaisten kunniaksi syötiin, totta kai,  taas hernerokkaa. Noin vuosi sitten juhlittiin ensimmäisen vaiheen harjannostajaisia. Ensimmäisen vaiheen muutto on tehty ja toista odotetaan vesi kielellä. Minäkin joudun muuttamaan nykyisen toimistoni, jossa on mappeja kahdelta edeltäjältäni uusiin tiloihin. Joten tiedossa muutama ylimääräinen työtunti niiden läpikäymiseen.


Tuon pressun takana toisessa kerroksessa sijaitsee minun uusi työhuoneeni. Kivaa päästä muuttamaan ihka uusiin tiloihin, johon saadaan myös uusi kalustus. Minun huoneeni ei tule olemaan perinteinen suorakulmainen huone, vaan sellainen epämääräisen muotoinen. Ei se tosin onneksi ihan pyöreäkään ole :))


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Kultaa vai hopeaa


Minä ole pitänyt itseäni koko ikäni kultaihmisenä. Minulla ei ole koskaan ollut hopeakoruja.  Pidän  aina kultaisia korvakoruja ja kaulaketjua. Korvakoruista lemppareita ovat nuo kuvassa esiintyvät ja sitten ihan perus pallot tappikiinnityksellä. Sitten minulla on erityistilaisuuksia varten tämä korusarja, joka on erittäin rakas, koska korusarjan antajiin liittyy niin paljon kivoja muistoja. Arvostan tuollaista pysyvää, oman maun mukaista läksiäislahjaa, joka on vielä tosi kauniskin.
Muutama viikko sitten ihastuin jossain blogissa esiteltyyn hopeiseen kaulakäätyyn ja rupesin miettimään että miksikäs ei! Hopeinen korusetti voisi olla ihan kiva tummien neuleiden kanssa. Viikko sitten perjantaina oli työpaikalla käymässä työkaverin tyttö, korumuotoilija ammatiltaan. Hänellä oli mukana näytteitä tekemistään koruista. Minä ihastuin yhteen näytekaulakoruun (kuvassa alla). Yksinkertainen, mutta kaunis muotoilu minun mielestä. Tilasin häneltä sitten koko setin samaa hopeista sarjaa eli korvikset, rannerenkaan ja sormuksen. Vielä pitäisi käydä ostamassa sopiva hopeinen ketju tuolle korulle. Olen taas aivan innoissani, kun saan aivan uniikin minulle tehdyn korusarjan nuorelta taiteilijalta.



tiistai 14. helmikuuta 2012

Ystävänpäivää


Oikein mukavaa Ystävänpäivää <3


maanantai 13. helmikuuta 2012

Muksaa


Älyttömän muksa viikonloppu takana. Ei pieni ihminen paljon kaipaa siihen, että saa kivat fiilikset. Perjantaina virkkuuprojektia ja mukavaa musiikkia. Lauantaina virkkuuta, lukemista, ulkoilua, kirjaa, syömistä ja rauhaisaa kotona oloa päivystyksestä huolimatta. Vaihdettiin työkaverin loman takia päivystysvuoroja ja minun vuorolla työkaveri sai tehdä edellisellä viikolla töitä ihan oikeesti. Minä harrastin ja nautin kun päivystyskorvaus juoksi. Joskus näinkin päin!
Sunnuntaina sain itsestäni niin paljon irti, että kävin juoksemassa pakkasesta huolimatta. Minulla oli uusi tekninen alusasu, väliasun pusero ja talvijuoksuhousut. Sitä varten varmaan juoksu rullasi älyttömän hyvin tai sitten kolmen viikon pakkastauosta johtuen :) Jos ei olisi ruvennut pakaroita jäätämään, niin olisin tehnyt varmaan matkaennätyksen. Juoksun päälle päiväsauna ja olo oli taivaallinen. Aamupäivällä olin jo kerennyt viemään juniorin pelireissulle, virkkaamaan ja katsomaan elokuvan. Saunan jälkeen hyvää ruokaa ja vielä hyvempää jälkiruokaa, nams :)  Sitten jaksoi opiskella, kirjoitella ja taas virkata. Kivaa, kun saa nähdä oman käden jälkeä ja kokea hyvän olon fiiliksiä siitä, kun jaksaa lähteä lenkille.


sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Kirja & elokuva


Tämän viikon iltalukemisena minulla on ollut Michelle Obamasta kertova kirja. Kirja kertoo Michellen, flotusin (First lady of the United States) elämästä politiikan toimittajan silmin. Kirja ei ole omaelämänkerta, joten kirjassa on aivan liikaa selittelyjä. Kirjassa on puututtu moneen kertaan ristiriitoihin, joita Michelle on puhunut mm. ajankohdista, jotka todellisuudessa on tapahtunut eri tavalla tai eri aikaan. Kirjassa on myös puututtu asioihin, joita Barack Obama on kirjoittanut omassa elämänkertakirjassaan, Kertomuksia isästäni, jotka eivät ole tapahtuneet ajankohdaltaan tai muuten oikein todellisuudessa ja kirjassa kerrottuun verrattuna. Minusta aivan toisarvoisia asioita kirjoittaa auki tällaisessa kirjassa. Kirja kuitenkin kertoo Michellin elämänkerran tämän toimittajan silmin. Michelle on kirjan mukaan itsenäinen, näkyvä, opiskellut nainen, joka pisti kaikkensa peliin päästäkseen Yhdysvaltojen ensimmäiseksi ladyksi. Hänhän on ensimmäinen musta ts. afroamerikkalainen presidentin puoliso.
Tänään valitsin Chanal Emotionilta elokuvan Invictus - voittamaton. Elokuva on Clint Eastwoodin v. 2009 ohjaama elokuva, joka kertoo innoittavan tositarinan siitä, kuinka Nelson Mandela (Morgan Freeman) yhdisti voimansa Etelä-Afrikan rugbyjoukkueen kapteenin, Francois Pienaarin (Matt Damon), kanssa tuodakseen kansansa yhteen. Elokuva päättyy Mandelan kommentteihin: Olen oman kohtaloni Herra ja olen oman sieluni kapteeni.
Jännää miten taas sattui yksiin sisällöltään tämä kirja ja elokuva. Kirjassa on kirjoitettu paljon mustasta presidenttiparista Obamasta ja Michellista ja kerrottu se ihmeellinen tarina, jossa musta nainen pääsee maansa ykkösladyksi. Ja sitten elokuva, jossa Mandela päästyään vankilasta auttoi omalla persoonallaan ja esimerkillään rugbyjoukkueen voittoon tärkeässä ottelussa.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Hyvejohtajuus


Minulla on plaani opiskelujen eteenpäin viemiseksi. Verkko-opintojen kokonaisuus "Henkilöstöresurssien johtamien" jakautuu kahdeksaan kokonaisuuteen. Opintojen nettisivuille on kerätty linkkejä ja luentokalvot jokaiseen osioon. Olen nyt muutaman viikon yrittänyt päästä osiosta 3. eteenpäin. Jumahdin totaalisesti kohtaan Hyvejohtajuus!  Olen useampana iltana ja viikonloppuna lukenut linkin artikkeleita ja asia kokonaisuutena kiehtoo tosi paljon.


Olen koonnut tämän tekstin loppuosaan otteita ja lauseita suoraan Hyvejohtajuus -linkan alla olevista artikkeleista.

Platonin mukaan päähyveet ovat:

1. Viisauden hyve
Johtajan kyky tehdä oikeita ja hyviä päätöksiä.

2. Oikeudenmukaisuuden hyve
 Johtaja kunnioittaa muiden oikeuksia ja on tasapuolinen.

3. Rohkeuden hyve
Johtaja säilyttää suunnan vaikeuksista huolimatta.
rohkeus ei ole pelottomuutta.
Rohkeus on oikeiden asioiden tekemistä pelosta huolimatta.
Rohkeus on pelkojen oikeaa järjestystä.
Rohkeuden ydin on kestävyys.

4. Kohtuullisuuden hyve (Itsehillintä)
Johtaja asettaa tunteensa ja mielihalunsa järjen hallintaan.

5. Nöyryyden hyve
Johtaja hyväksyy omat heikkoudet ja vahvuudet ja uskaltaa tunnustaa myös tietämättömyytensä. Johtaja palvelee muita.
Nöyrä johtaja ei ole epätietoinen omasta arvostaan ja kyvyistään.
Nöyryys ei ole nöyristelyä.

6. Suurisieluisuuden hyve
Johtaja visioi suurta ja hyvää.

kuva täältä


Johtajuuden syvimmät hyveet ovat suurisieluisuus ja nöyryys.
Vain aidosti nöyrä voi olla suurisieluinen
Hyve on luonteenpiirre, joka näkyy teoissa.


Hyvejohtajuus /  Arvojohtajuus  = "Arvo on alku, hyve on loppu!"
Johtaja osaa erotta olennaisen tiedon epäolennaisesta.
Elä, kuten opetat – toimi, kuten johdat, on hyvä tavoite


 Ole armollinen itsellesi ja pyri vahvistamaan riittävää yhteistä ymmärrystä.

10.2.2012






perjantai 10. helmikuuta 2012

Presidentti


Vajaan viikon viiveellä on aivan pakko laittaa tänne blogiin merkintä presidentin vaaleista ja valinnasta. Suomi sai pitkästä aikaa kokoomuslaisen presidentin Sauli Niinistön. Toisella kierroksella hänen vastaehdokkaansa oli vihreiden Pekka Haavisto. Niinistö on Suomen historian kolmas kokoomuslainen presidentti P. E. Svinhufudin 1931 - 1937 ja J. K. Paasikiven 1946 -1950 ja 1950 - 1956 jälkeen. Niinistö astuu presidentin virkaan 1.3.2012. Presidentti on muuten luovuttanut tapojen mukaan yleensä puoluekirjansa pois astuessaan presidentiksi, joten presidentit ovat puolueettomia tehtävässään. Niinistö hävisi erittäin niukasti edellisissä presidentin vaaleissa v. 2006 Tarja Haloselle toisella kierroksella saaden 49,8 % äänistä.
Näiden vaalien puheenaiheeksi nousi varsinkin toisen kierroksen aikana suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tähän vaikutti varmaan eniten Haaviston homous. Haavisto itse kommentoi vaalien jälkeen, ettei homous ratkaissut toisen kierroksen tulosta. Minun mieleeni jäi näistä vaaleista molempien kierrosten jälkeen hävinneiden ilo omien vaalikampanjoidensa onnistumisesta. Sehän on tietenkin hienoa, ettei hävinneet olleet kuin maansa myyneitä vaan löysivät monta jotain positiivista vaikka hävisivätkin.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

The project


Novitalehden kuvassa on projekti, joka meinaa viedä kaiken vapaa-ajan. Olen niin addiktoitunut virkkaamaan isoäidin neliöitä tuohon mekkoon, etten saa itsestäni muuta irti. Arki-iltaisin virkkaan 2 - 3 kpl neliöitä ja viikonloppuna niitä valmistui sitten hieman enemmän.


Mekkoon pitäisi virkata 48 kpl neliöitä ja sitten ommella mekon helma ja hihansuut neliöistä. Reunasta kerätään silmukat ja neulotaan mekon ja hihojen yläosat. Minulla on puolentoista viikon jälkeen kasassa 25 kpl neliöitä. Värit neliöihin arvon summamutikassa kahdeksasta kerästä. Reunat tulevat jokaiseen mustalla langalla. Tsekkasin virkatut neliöt ja samanlaisia neliöitä ei ole vielä ilmaantunut. Kaksi samanlaista ei tahtia haittaa kokonaisuudessa. Mutta nyt olisi vaan saatava neliöt mahdollisimman nopeasti virkattua, että aikaa jäisi muihinkin projekteihin.



tiistai 7. helmikuuta 2012

Matto


Tilasin Hobby Hallista uuden maton olohuoneeseen. Itse en ollut älyttömän tyytyväinen maton väriin. Mutta tämä oli oikeastaan ainut sopivan hintainen ja kokoinen matto meidän nykyiseen olohuoneeseen. Minun pitäisi uusia olohuoneen ja keittiön verhot mattoon sopivaksi. Mutta on ollut kiva seurata miten karvainen tykästyi uuteen mattoon. Se on tosi hyvä suun pyyhintärätti jokaisen ruokailun jälkeen, kun se on tarpeeksi karhea. Samoin nyt vähän kylmemmillä matolla on niin mukava kölliä, kun maton langat kuitenkin lämmittää. Minun täytyy varmaan muuttaa mielipiteeni matosta, koska yksi ainakin tykkää siitä ihan täysillä :)


sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Tään viikon TOP 12

1. Pakkanen



2.Aurinko



3. Takka



4. Villasukat



5. Sauna



6. Elokuvat



7. Viivi & Wagner



8. Isoäidin neliöt



9. Kamera



10. Herkut



11. Projektit



12. Pressa