sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Onnen maa


Kannatti hieman viivytellä Onnen maa kesäteatteriesitykseen menoa, koska viime viikolla tarjottiin vapaalippuja näytökseen. Eipä silti lauantaina oli  viimeinen näytös tältä kesältä, joten ihan hilkulle meni. Katsomo oli täysi ja hieman jo viilentyneessä kesäsäässä oli ihan mukava 1,5 tuntinen viettää Markku Pölösen ohjaaman Onnen maan esityksessä.


Ensimmäistä kertaa olin käymässä Kontioniemessä sijaitsevassa SF-filmikylässä, jossa on kuvattu mm.Karjalan kunnailla TV-sarja. Kontioniemessä entisille varuskunnan alueille rakennettu Miikkulan kylä toimi hyvin kesäteatteriesityksen esityspaikkana.
Onnen maa (1993) on Pölösen ensimmäinen pitkä elokuva, josta Hän on kirjoittanut nyt esitettävän Onnen maa kesäteatteriversion. Esityksessä näyttelevät Karjalan kunnailla TV-sarjasta tutut Jukka Moskuvaara, Hannu Virolainen, Kaarina Turunen ja Janne Kinnunen. 


Esitys on 60-luvun maalaiselämään sijoittuva näytelmä, jossa tuhlaajapoika Tenho tulee vuokrapuvussaan hurmaamaan tangon tanssitaidoillaan kylän naisia. Tapi, jo kolmannen polven maalaispoika näkee ukin kuoleman ja ihmettelee muutenkin pienen pojan uteliaisuudella elämän menoa.
Ohjaaja itse istui ja videoi viimeistä esitystä katsomossa ja nousi näyttelijöiden kanssa vastaanottamaan yleisön aplodit. Ihan mukava esitys katsoa vapaalipuilla, sillä 25 eeroa esityksestä olisi ollut kyllä aika suolainen hinta.

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Karelia soutu 2011


Reittikartta
Työnantaja mahdollisti tänä vuonna Karelia soutua kahtena työpäivänä. Olisin kyllä osallistunut soutuun lomapäivinäkin. Aikaisemmat mukavat kokemukset soudusta vain vahvistuvat kerta kerralta. Työnantajani oli soudun sponsori ja veneessä oli mukana oman henkilökunnan lisäksi yhteistyökumppaneita. Kuusi henkilöä viidestätoista oli mukana molempina päivinä. Torstaina soudettiin Haapalahdesta Laiskanrannan ja Enon kotirannan tankkauspaikkojen kautta Jakokoskelle ja perjantaina Jakokoskelta Paiholan erämajan ja Lehmo Cuisinen taukopaikkojen kautta Joensuun Linnunlahden uimarannalle. Lähtödraamaa lukuun ottamatta soutu suijui kuin leikki. Lähdössä, kun työnnettiin venettä vesille, veneen pohja meni rikki terävän kiven osuessa pohjaan. Siinä vaiheessa tuli tunne, että soutu on tässä. Mutta ensimmäinen etappi soudettiin Turun soutajien veneessä ja ensimmäiselle taukopaikalle veneemme tuotiin paikattuna ja entistä ehompana. Kaupungin puusepät toimivat kuin rasvattu salama ja vene sai paikan ja sikamassaa pohjaansa.

Kirkkoveneemme

Veneen lippu

Veneet Laiskanrannan taukopaikalla
Veneen huoltoa
Laiskanrannan taukopaikalla tankattiin työnantajan välipalaa ja Enon kotirannassa syötiin soudun järjestäjien myymällä ruokalipulla lounasta Palvelukeskuksen ruokalassa. Torstain soutusää oli helteinen ja alkulämmittelyjen jälkeinen oikea soutaminen sai hien nousemaan pintaan. Paitaa joutui heittämään välillä pois ja aurinko paahtoi uudet rusketusraidat selkään. 

Kirkkoveneitä Kaltiomon kanavan sulutuksessa
Kotirannan jälkeen kirkkoveneet sulutetaan yhdessä sulutuksessa Kaltimon kanavalla. Kanavan jälkeen päästiin sitten oikeasti soutamaan. Jakokoskelle tultiin kolmantena. Ohitettiin veneitä ihan urakalla. Meillä oli loistavasti liukuun lähtevä vene ja järkyttävän hyvät, oikessa tahdissa soutavat soutajat.

Kuplivaa

Telttasauna
Jakokoskella nautiskeltiin heti rantautumisen jälkeen kuplivat ja sitten päästiin telttasaunaan saunomaan. Tosi iso telttasauna ei taannut kovin kummoisia löylyjä, mutta kokemuksena ihan kiva. Jakoskoskella tankattiin vielä ruokaa ja sitten kohti kotia unten maille, että jaksaa taas soutaa.....

Veneet Jakokosken vanhassa kanavassa


Välipalaa veneessä

Toinen soutupäivä ei ollut ihan niin helteinen kuin ensimmäinen. Ensimmäinen pitkältä tuntuneen etapin päätepiste oli Paiholan erämaja, jossa syötiin välipalaa ja relattiin nurtsilla. Toisella etapilla oli taas yhteinen sulutus Kuurnan kanavalla. Lounasta nautiskeltiin Lehmo Cuisinella. Cuisinen rannassa jouduttiin rantutumaan mutalikkoon, koska vesi on niin alhaalla Pielisjoessa.

Lehmo Cuisine

Lehmo Cuisinen rantaa
Lehmon jälkeen alkoi sitten itse soutaminen Pielisjoki sprintillä. Sprintin lähtö oli heti Cuisinen rannassa ja maali Siihtalan ABC:in laiturin luona. Matkaa oli about 10 km. Sprintti sujui hyvin ja oltiin joko kolmas tai neljäs kaikkiaan kuustatoista sprinttiin osallistuneista kirkkoveneistä. Linnunahdelle rantauduttiin Joensuun kanavan sulutuksen jälkeen. Kanavan kautta mentiin vesitilanteen johdosta. Rantautumisen jälkeen jatkettiin matkaa Jynkkään saunomaan, uimaan, syömään ja tietenkin nestetasapainon ylläpitoon rankan soudun päätteeksi.
Karelia soutu uusi soutureittejään tänä kesänä ja kirkkovenesoutu lyhentyi neljään soutupäivään. Soudust on jätetty pois Joensuu - Niittylahti - Rääkkylä - Liperi pätkä. Olen soutanut joskus tuon pätkän ja silloin Pyhäselän ylitys oli yhtä tuskaa isojen aaltojen ja vesisateen johdosta. Jokisosuuskilla on aina ollut veneitä paljon enenmmän kuin noilla avovesiosuusksilla. 
Karelia soutua mainostetaan ohjattuna, valvottuna ja säätilanteet huomioon ottavana retkisoutuna. Esitteessä on mainittu kirkkoveneiden keskivauhdiksi n. 5 solmua (9.260 km / h).

Yömyrsky


Luetut kirjat täydentyi Johan Theorin kirjalla Yömyrsky. Tämä dekkarina minulle myyty kirja oli inhimillen kertomus erään perheen tragediasta. Vaikka kirja oli surullinen, oli se silti hyvin kirjoitettu ja sisällöltään monipuolinen..Suomalaisen kirjakaupan myyjä, joka suositteli kesälomalukemiseksi ALE-kirjoista Lapsi 44 ja Yömyrskyä, Kehui Lapsi 44 paremmaksi kuin tämä. Minun mielestä Yömyrsky oli parempi. No mielipiteistä ei sovi kiistellä! Ruotsin dekkariaktemia on valinnut Thorin kirjoittaman Hämärän hetken parhaaksi esikoiseksi 2007 ja Yömyrskyn parhaaksi rikosromaaniksi 2008. Näin ollen luettavien kirjojen lista täydentyi tuolla Hämärän hetkellä.

torstai 28. heinäkuuta 2011

Kesäluontoa

Ohdakepelto
Ohdakepelto muuttui kukkivasta pellosta höytyväpelloksi viikossa. Nyt on ohdakkeen höytyvää joka puolella pihanurmea. Olihan noita tänään lennellyt jo keittiöön asti.

Pihanurmikko
Ilta-aurinko oli taas eilen häikäisevän kaunis. Iltaduunin jälkeen ajellessa kotiin ihailin auringon laskua joen pintaan. Kotona ilta-auringon valo siilautui ohdakkeiden ja pilvien läpi tosi kauniisti.

Valoa ohdakkeiden takaa

Iltavaloa

tiistai 26. heinäkuuta 2011

26.7.2011

Aamuaurinko

Ilta-aurinko

...tarkennettuna

Kylmä kivi


Ja naisten viikkohan päätty siihen, että Jaakko pläjäyttää 25.7. kylmän kivensä veteen ja sitten alkaa syksy! Tänä kesänä minä olen uinut varmaan enemmän kuin koskaan sitten lapsuuden. Heitin talviturkinkin jo Toukokuussa, aikaisemmin kuin moniin, moniin vuosiin. Mutta toisaalta eihän tällaisia hellekesiä ole meillä ollutkaan sitten....? Helteinen mökkilomaviikko on myös yksi syy siihen, että on tullut uitua niin paljon. Ulkona, auringon paisteessa helteessä chillaillu vaati aina vilvoittumista vedessä ja Pusonjärvessä vesi olikin hieman viileämpää kuin Pyhäselän uimarannoilla, Vehkalahdessa ja Aavarannalla, joissa on tullut tänä kesänä uitua kymmeniä kertoja. Uintikausi tulee jatkumaan siitä huolimatta, että Jaakko pamautti kylmän kiven järveen, katsotaan mihin saakka.
Ilmatiettenlaitos on taas kirjoittanut tilastoista, jotka vanha kansa ja tietenkin Ilmatieteenlaitos tietää. Voidaan sanoa, että keskimäärin Jaakon päivän seutuun rupeavat ilmat ja vedet viilenemään. Tästä voi lukea lisää täältä.
Säähän on sellainen asia, että se kiinnostaa ihmisä. Näin voin sanoa omalta kohdaltanikin. Sää on sellainen "small talk"-aihe. Jos ei mistään muusta löydy puheen aihetta, niin sää on on takuuvarma ja kiinnostava aihe. Mutta saapas näkee minkälainen loppuvuoden sää tulee olemaan?


sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Naisten viikko


Eletään tämän vuotisen naisten viikon viimeistä päivää. Tällä viikolla 18.-24.7. ovat nimipäiväänsä viettäneet Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili ja Kristiina kaikkine nimimuunnoksineen. Kaikkiaan 627 000 naista viettää nimipäiväänsä akkain viikolla. Huomasin, että minunkin toisen nimen nimipäivä on ollut keskiviikkona. Naisten viikon aikana eletään Suomessa vuoden kaikkein sateisinta aikaa. Onhan tämä heinän teon aikaa ja sen vuoksi säätilaa on seurattu tarkasti. Naisten viikko on kuuluisa siitä, että silloin sataa aina ja naisethan on aina olleet kovia itkemään. Joten tällainen vesivertaus on varmaan ihan paikallaan :) 


Ilmatieteenlaitos kertoo, että täysin sateeton naisten viikko on keskimäärin kerran 10 vuodessa. Yleensä naisten viikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä. Viime vuosina sateisin naisten viikko on ollut vuonna 2005. Myös vuosina 1970 ja 1984 on ollut sateinen naisten viikko koko Suomessa. 
Meidän suunnalla tämä viikko on ollut kesän helteisin. Täällä on satanut ihan pikkuisen yhtenä yönä viikolla ja eilen lauantaina. Nyt näyttää siltä, että kohta sataa. Helle on ollut kyllä sitä luokkaa, että ei olisi ihme vaikka tulisi minkälaisia kuuroja, ukkosta tai myrskyä. 



Tämän ruusun myötä Onnea kaikille naisten viikon naisille :)

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Roskisprinssi


Roskisprinssi eksyi kirjahyllyyni vähän niin kuin vahingossa. Ostin lukeakseni Lehtisen Rakkautta ja glamouria-kirjan ja bongasin samalla tämän kirjan. Kirja toisaalta kiinnostaa, koska siitä tehty elokuva saa ensi-iltansa heinäkuussa. Elokuva on kuvattu täällä Joensuussa. Kirjassa Jedi harrasti arvoituksellisen mukavia vastauksia kysymyksiin, joita hänelle esitettiin. Siitä pojot kirjalle. Hauskaa olisi mennä katsomaan tämä "nuorten" elokuva ja tsekkailla yhtäläisyyksiä kirjaan.

Kylmä sota

Nuppu
Mankelin viimeisessä Wallanderissa yksi juonikiemura liittyi Ruotsin aluevesillä v. 1981 karille ajaneeseen venäläiseen sukellusveneesen U 137 ja muihinkin 1980-luvulla puhuttuihin sukellusvenehavantoihin. Kirjassa on monta kertaa maininta "kylmä sota". Niinpä on aivan pakko hieman syventyä aiheeseen.
Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. Se on "kauhun tasapaino", joka turvasi suurvaltojen pitkän rauhanjakson. Kylmä sota katostaan loppuneeksi 1991 tapahtuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen. Toisen katsantokannan mukaan kylmä sota loppui 1970-luvun liennytykseen. Kylmässä sodassa vastakkain olivat kommunismi ja demokratia. Kylmässä sodassa ei taisteltu aseilla vaan taistelukeinoja olivat propaganda, vakoilu, taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot. Myös kulttuuri ja taide olivat kylmän sodan aseita. Tuolloin tapahtui myös monta loikkausta Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin, mutta myös jonkin verran toisin päin. Molemmat kylmän sodan osapuolet järjetäytyivät sotilaallisesti Varsovan liittoon ja Natoon. Tärkeitä valtiollisia instansseja kylmän sodan aikana olivat tiedustelupalvelut KGB ja CIA. Molempien osapuolten ydinasevarustelu ja sitä kautta kauhun tasapaino oli yksi kylmän sodan aikana koko maailmaa pelottanut toimenpide. Suomi Neuvostoliiton puolueeton rajanaapuri näytteli tärkeää osapuolta kylmän sodan vastakkain asettelussa. (Teksti referoitu täältä)
Kylmän sodan lopettajaksi on tituleerattu Ronald Reagania, joka yhdessä neuvostoliittolaisen virkaveljensä kanssa aloitti kylmän sodan purkamisen v. 1985. (Tästä lisää tekstiä täällä)
Omalta kohdalta muistan ajanjakson, jolloin  suurimpana pelkona oli ydinsota. Sitä pelkoa helpotti tieto, että jos jompi kumpi mahtivaltio laukaisisi ydinaseen, niin kuolema koittaisi alta aikayksikön, eikä silloin olisi enää pohtimassa kuka aloitti sodan ja mitä varten! Nykyisin taitaa eniten pelkoa herättää terrorismi, pommiuhat ja -iskut sekä henkisesti sairaiden ihmisten aiheuttamat sabotaasit.

Kuolleet
Oslon pommi-isku ja polisiiksi pukeutuneen verilöyly nuorten työväenpuolueen leirillä eilen perjantaina laittaa miettimään maailman menoa Pohjoismaissa ja meillä Suomessakin. Norjan verilöyly taitaa olla yhden sairaan ihmisen aikaansaannosta, mutta mahdollisuus tuollaisen järjettömään vihan ilmaukseen ja sen käyttöön noin tuhoavasti  pistää sanattomaksi!

Vesi

Hautausmaan suhkulähde kuvattuna järkkärin eri säädöillä. Liikkuva vesi on mielenkiintoinen elementti tällaisille kokeiluille!

Suihkulähde

Suihkulähde II

Pisarat

Pisarat II

Kuplat

Kuplat II

torstai 21. heinäkuuta 2011

Beachiiii


Ja ei kun hehkutus jatkuu.... Lämmin kesä on saanut aikaan myös sen, että olemme päässeet pelaamaan beach volleyta jo neljän viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Vähänkö on kivaa ja erittäin haasteellista pelata ulkona, tuulessa, auringon paistaessa silmiin ja hiekalla paljain jaloin lentopalloa. Kaikki on hieman erilaista kuin sisälentopallon peluussa, mutta paljon hauskempaa. Puolitoista tuntia - kaksi tuntia peliä auringossa, hiekalla, ulkona ja voi sanoa, että on tehnyt jotain. Sitten uimaan ja kotiin murkinalle. Olo on mukava ja jalkpohjat tykkää. Ja kaikki tämä vielä tosi hyvien kamujen kanssa.



Peto

Saalistaja
VAI

Saalis
VAI MOLEMMAT?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Kesä


Mie kyllä tykkään tästä lämpimästä ja helteisestä kesästä. Niin mukavaa, kun ei tarvitse pakkautua kaiken maailman vaatteisiin ulos lähtiessä. Ei kun kesämekko tai shortsit päälle ja kesän parhaimmat jalkineet varvikset jalkaan ja menoksi. Niin mukava pyörähtää vaikka päivän päätteeksi illalla uimassa. Töissä voi laittaa tuulettimen pyörimään ja pitää välillä breikkejä. Ainoa huono puoli on yön nukkumiset. Pitkiin aikoihin ei ole saanut nukuttua koko yötä heräämättä kertaakaan. Mutta nukutaan sitten, kun viilenee!
Vaikka kaikki osa-alueet ei mene tällä hetkellä putkeen elämässä, niin siitä huolimatta suurin osa on positiivista ja mukavaa, kuten tämä kesä, valo ja lämpö <3



Rauhaton mies

Rauhaton mies

Nyt vihdoin ja viimen uskalsin lukea viimeisen Wallanderin pois kirjahyllystäni. Säästin sitä kyllä ihan tarkoituksella. Lukiessani nautiskelin Wallanderin viimeisitä vaiheista kertovasta kirjast ihan kybällä. Sunnuntaina oli aivan pakko ottaa kirja mukaan kahvilaan ja lukea sitä muutama sivu nautiskellessa kahvilan antimia samalla. Ihan oikeesti, voiko kirja antaa jotain noin paljon? Tykkäsin lukea Wallandereita, koska ne eivät olleet ihan täyttä dekkaria, vaan myös kirja kirjalta vanhenevan miehen ja hänen läheistensä elämää. Wallandereissa oli myös pajon tekstiä säästä ja poliisilaitoksen elämästä ja ihmisistä. Ei mahda mitään, mutta minä tykkäsin Wallandereista

Weet hyllyssä

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Kokolihaa -revyy


Kesäloman lopetus sujui mukavissa merkeissä nauttimalla The Little Big Musicin Kokolihaa -revyystä Kimmelin Riversidessä sunnuntai-iltana. Revyy oli mahtava kokonaisuus kuumista aiheista, kuten ilmaveivi, jääkiekkojoukkueen käyttäytyminen, jätevesiasetus, kuntaliitokset, terveydenhuolto, jytky jne. jne. Musiikki, tanssiesitykset, laulujen sanat ja näyttelijät ansaitsevat kiitoksen tästä nauruhermoja kutkuttavasta esityksestä.
Revyyn on käsikirjoittanut ja ohjannut Sinikka Tossavainen ja tuottanut Esa A. Luukkainen. Lavalla esiintyvät Juha Suihko, Samuli Moilanen, Maria Sarkkinen, Jari Salokangas ja vierailijanan jo eläkkeelle teatterilta jäänyt Kaisa Ursinius. 


Tämä valokuva on otettu ohjelmalehtisestä, jossa Sinikka Tossavainen kirjoittaa aiheesta Mikä on revyy eli mikä ero on revyyllä. kabareella, vairieteella, vaudevillella ja showlla? Mielenkiintoista luettavaa tällaiselle "maalaiselle" tästä aiheesta. Mutta se ei estänyt nauttimasta ja hykertelemästä esitykselle. 


Menkää ihmeessä katosmaan esitys, niin voitte olla minun kanssa samaa tai eri mieltä :))


sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Elinajanodote


Eilen tuli äitini syntymästä kuluneeksi 76 vuotta. Kävin tänään hautausmaalla kävelemässä ja nauttimassa punaisesta kukkaloistosta. Meilläkin on isän ja äidin hauta kesähoidossa. Istuttavat sinne aina kaksi punaista ruusupekoniaa. Mietin tänään, että kukan laji ja värihän voisi olla erilainen vaikka joka vuosi. No, senhän saisi, kun hoitaisi itse sen haudan! Äidin kuolemasta tuli helmikuussa kahdeksan vuotta eli hän kuoli 67 vuotiaana. Isä kuoli vuonna 1993 72 vuotiaana. Siitä tulikin mieleen tarkistaa naisten ja miesten elinajanodotteet. Tilastokeskuksen sivuilla on Suomi jaettu maakunnittain eri värisiin odotuksiin eliajan suhteen. Pohjois-Karjalassa nämä luvut ovat 1.1.2011  naisilla 82,6 - 83,1 vuotta ja miehillä < 75,0 vuotta.

Punaista

Isä & äiti