Juhannuksen jälkeen on ollut aivan äärettömän vaikeaa saada itsensä ylös aamuisin sängystä. Maanantaiaamuna meinasi mennä rokuliin, heräsin puoli seitsemän aikoihin, kiikutin karvaisen juniorin aamulenkille, hyppäsin autoon ja ajoin varastolle käskyn jakoon. Sen jälkeen vasta läheiselle huoltsikalle aamukahville ja murua rinnan alle, että jaksaa ruokatunnille asti.
Maanantai-iltana jaksoin sentään raahautua fudiksen peluuseen, joka olikin oikea ryhtiliike kesäisessä kuntoiluohjelmassa. Kuntoilu on nimittäin jäänyt ihan minimiin viime aikoina! Tiistaina sain ajoiksi juniorin treenien aikana käydä tarjouksen pihalaatoista. Lomarahat menevätkin sitten pihan laittoon; ei paha, ei paha, jos sen saisi nyt kutakuinkin kondikseen.
Töissä alkaa pikku hiljaa huomata lomat, jotka hiljentävät työmaat, kuntalaiset ja monen muun asian niin, että jää aikaa keskittyä niihin rästissä oleviin töihin. Tänäänkin sain monta pitkään vireillä ollutta asiaa eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti