Rauhaton mies |
Nyt vihdoin ja viimen uskalsin lukea viimeisen Wallanderin pois kirjahyllystäni. Säästin sitä kyllä ihan tarkoituksella. Lukiessani nautiskelin Wallanderin viimeisitä vaiheista kertovasta kirjast ihan kybällä. Sunnuntaina oli aivan pakko ottaa kirja mukaan kahvilaan ja lukea sitä muutama sivu nautiskellessa kahvilan antimia samalla. Ihan oikeesti, voiko kirja antaa jotain noin paljon? Tykkäsin lukea Wallandereita, koska ne eivät olleet ihan täyttä dekkaria, vaan myös kirja kirjalta vanhenevan miehen ja hänen läheistensä elämää. Wallandereissa oli myös pajon tekstiä säästä ja poliisilaitoksen elämästä ja ihmisistä. Ei mahda mitään, mutta minä tykkäsin Wallandereista
Weet hyllyssä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti