lauantai 10. lokakuuta 2009

Syöpä


Syöpä, tuo pelottava sairaus, on ollut lähellä elämääni usean vuoden ajan menneisyydessä. Äitini kuoli syöpään sairastuttuaan toisen kerran syöpään. Syöpä varjosti äidin, meidän lasten ja meidän perheiden elämää useamman vuoden ajan. Ensimmäisen kerran sairastuttuaan äitiä hoidettiin erilaisilla hoidoilla reilun vuoden. Syövän uusittua ei hoitoja enää annettu vaan sairaus imi elämän äidistä. Onneksi loppu, se kaikkein vaikein osuus sairaudessa, ei ollut kauhean pitkä. Mutta ei se ollut kaunista katseltavaa, kun sairaus söi ihmisen. Onneksi äidillä oli usko tuon puoleiseen elämään ja hän jaksoi loppuun asti olla positiivinen eikä pelännyt kuolemaa. Äidin perintönä olen kuulunut paikalliseen syöpäjärjestöön ja Syöpä-lehti on tullut minulle siitä lähtien.


Tänään kaupassa käydessäni ja ostaessani itselleni suklaata, huomasin että Geisha-patukoiden myynnistä Fazer lahjoittaa lokakuussa 2 senttiä / myyty kpl Roosanauha keräykseen. Patukat olivat neljän kappaleen tarjouksessa ja niitä oli kolmea muutakin merkkiä. Mutta minä valitsin kaikki neljä Geishaa, koska lahjoitus menee hyvään takoitukseen.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kaunis kirjoitus äidistä...
joskin myös toi ikävän..

Punatulkku kirjoitti...

Niin! Aina joskus tuntuu hyvältä muistella ja kirjoittaakin ikäväänsä. Ensi viikonloppuna käyn haudalla istuttamassa talvikukat.