Torstaina oli vuorossa tämän syksyinen työpaikan liikuntailtapäivän vietto ja sen käytännön järjestelyt. Onneksi, lomalla kun olin sain kuitenkin nukkua riittävän pitkään, vaikka aamulla meinasi hermo mennä kun koira pyöri aamulenkillä paskassa ja se piti käyttää suihkussa heti aamupalan jälkeen. Mutta aikataulussa päästiin lähtemään ja käytiin ensin tankkaamassa itsemme kahvilla ja sämpylällä. Ensimmäinen päivän toimintarasti oli vesitorniin kiipeäminen. Askelmia oli 178 kpl ja sillä päästiin 132 m meren pinnan yläpuolelle. Pakkasyön ja joen läheisyyden johdosta näkymät vesitornista tosin eivät silmiä hivelleet. Kirkkaalla kelillä olisi näiltä korkeuksilta nähty jotain muutakin kuin sumua.
Keli kirkastui ja voimme ihailla auringon paisteessa maisemia, vesistöä, joutsenia ja muita vesilintuja.
Päivän kruunasi seisovasta pöydästä nautittu myöhäinen lounas ja jälkkäriksi tietenkin täytekakkukahvit. Seuraavaa kertaa varten minua opastettiin tilatessa ruokailua mainitsemaan siitä, että tämä porukka koostuu suuremmaksi osaksi ruokaa rakastavista miehistä. Kävi nimittäin niin, että savolaispaisti muuttui muutaman viimeisen ruokailijan kohdalla suikalepaistiksi, jonka liha ei ollut niin mureaa. Mutta nuo muikut olivat kuitenkin syötävän hyviä ;))
Enossa kun oltiin, niin olihan se enon vene myös kuvattava. Tällä kertaa kukilla miehitettynä.
Vesitornilta jatkettiin rengasmatkaa muutaman rundin jälkeen Haapalahden Lomakylään.
Siellä aktiviteetteina porukalle olivat mölkkypeli, tikan ja kännykän heitot Näiden lajien osalta pidettiin pienimuotoiset kisailut ja palkintojakin jaettiin tuomareiden käyttäessä ylintä valtaa palkitsemisien osalta.
Siellä aktiviteetteina porukalle olivat mölkkypeli, tikan ja kännykän heitot Näiden lajien osalta pidettiin pienimuotoiset kisailut ja palkintojakin jaettiin tuomareiden käyttäessä ylintä valtaa palkitsemisien osalta.
Keli kirkastui ja voimme ihailla auringon paisteessa maisemia, vesistöä, joutsenia ja muita vesilintuja.
Päivän kruunasi seisovasta pöydästä nautittu myöhäinen lounas ja jälkkäriksi tietenkin täytekakkukahvit. Seuraavaa kertaa varten minua opastettiin tilatessa ruokailua mainitsemaan siitä, että tämä porukka koostuu suuremmaksi osaksi ruokaa rakastavista miehistä. Kävi nimittäin niin, että savolaispaisti muuttui muutaman viimeisen ruokailijan kohdalla suikalepaistiksi, jonka liha ei ollut niin mureaa. Mutta nuo muikut olivat kuitenkin syötävän hyviä ;))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti