Superkivaa

Pääsiäinen vierähti Etelä-Suomen vierailulla torstaista sunnuntaihin. Matkusteluun menee tunti ja toinenkin, kun täältä korvesta lähtee. Mutta matkaseura oli niin mukavaa, ettei kuski päässyt pitkästymään ratin takana. Nuorimmat matkalaiset ovat myös kasvaneet ohi kitinävaiheen, joten pinna ei päässyt puristelemaan yhtään matkan aikana. Olimme myös matkustamassa pois päin valtavirrasta, joten ruuhkat eivät meitä haitanneet. Yhdellä pysähdyksellä mennessä ja kahdella tullessa matka taittui nopeasti.



Perillä meitä hemmoteltiin erittäin runsailla pöydän antimilla. Kiitos vielä kerran! Saatiin syödäksemme sekä suolaista että makeaa. Juniorikin sai haluamaansa tädin tekemää pizzaa jälleen kerran syödäkseen. Harrastettiin keilailua ja osa porukkaa oli ottanut mailat mukaan ja niitä käytettiin ihan terassipeleissä sekä myös salilla. Lähisukua tuli nähtyä vauvasta ja koirasta mummoon. Kuulumiset tuli vaihdettua ja huomattua, että vanhetessa rupeaa jollakin ihmeellisellä tavalla muistuttamaan omia vanhempiaan sekä puheissa että teoissa.

Juhlistettiin ison siskon täysiä kymmeniä viemällä muutama muisto, Ainot jatkamaan pitkää ja kunniakasta perinnettä ja Kolilta maalattu akvarellitaulu muistuttamaan kotikonnuista.



Tällä energialla, jota matkasta, seurasta, suvusta, aktiviteeteista, ruuasta ja kaikesta muustakin sai, jaksaa taas painaa arkea eteenpäin.