Ensi yö aikaa miettiä, mitähän sitä isona jälleen kerran rupeaisi tekemään. Niin kuin olen kirjoitellut jo aikaisemmin, tuo ensi vuoden alusta tapahtuva kuntaliitos edessään työtehtävien ja työpaikan muutoksen myös minulle. Toisaalta tilanne harmittaa, kun juuri oli päässyt urallaan eteenpäin ja työ jota tekee on mukavaa. Työporukka, kollega, alaiset ovat olleet aivan ihania ja auttaneet minut alkuun osaston johtoon siirtyessäni. Nyt pitäisi jättää kaikki taakse ja alkaa kaikki alusta.
Se tieto lohduttaa, että minulla olisi kahdessa eri paikassa ottajia ja minun työpanostani ja monipuolista osaamistani arvostetaan. Toisaalta pitkänä miinuksena on se, että olen tämän hetkisessä tehtävässä määräaikaisena ja ensi vuoden alussa olen oman entisen virkani hoitajan palkkatasolla. Olen kuitenkin joutunut vuoden ajan tekemään sekä oman virkani hommat ja lisäksi osaston johdon. Eli summa summarum ensi vuoden alusta minulle ei tarvitse maksaa osaston johtajan palkkaa eikä tietenkään tarjota osaston johtajan arvoisia tehtäviä. Joudun niin sanotusti palaamaan lähtöpisteeseen ja luomaan uutta uraa.
Olen hieman katkera tilanteesta, mutta pakko on katsoa eteenpäin ja lähteä luomaan sitä uraa!!!
Mutta ongelmana on se, että kumman minulle tarjotun paikan otan vastaan. No siinäkin minulla on muodostunut jo tietty linjaus, haluaisin ottaa homman jonka + / - listassa on enemmän + :a. Ongelma numero 2 on se, että en uskalla sanoa ratkaisuani, koska olen aivan varma, että minulle sanotaankin, että en voi mennä siihen tehtävään vaan minun pitää valita se toinen huonompi vaihtoehto! Koska tiedän, että minun työpanostani ja alueen tuntemusta tarvittaisiin enemmän tässä huonommassa vaihtoehdossa. Mitä helvettiä varten ajattelen taas muita enemmän kuin itseäni?
Mutta ongelmana on se, että kumman minulle tarjotun paikan otan vastaan. No siinäkin minulla on muodostunut jo tietty linjaus, haluaisin ottaa homman jonka + / - listassa on enemmän + :a. Ongelma numero 2 on se, että en uskalla sanoa ratkaisuani, koska olen aivan varma, että minulle sanotaankin, että en voi mennä siihen tehtävään vaan minun pitää valita se toinen huonompi vaihtoehto! Koska tiedän, että minun työpanostani ja alueen tuntemusta tarvittaisiin enemmän tässä huonommassa vaihtoehdossa. Mitä helvettiä varten ajattelen taas muita enemmän kuin itseäni?
3 kommenttia:
Usko vaan itsees, Anne, ja tee päätökset juuri sen mukaan mikä siusta tuntuu parhaalta. Olet sie sellainen nainen, että osaat ja pärjäät, anna mennä vaan!
Susu
"Mitä helvettiä varten ajattelen taas muita enemmän kuin itseäni?"
Tästä tuli mieleen se vanha vitsi, että kiltit tytöt pääsee taivaaseen, tuhmat minne vaan.
On aika olla tuhma? :)
Kiitoksia kannustuksesta Susu ja Päivi! Nyt on jo positiivisempi mieli, vaikka näyttää käyvän toteen ongelma numero 2, poikkeuksena: uskalsin sanoa oman mielipiteeni!
Lähetä kommentti