sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Puolimaraton


Viime vuoden syyskuun jälkeen olen juossut muutamaa viikkoa (kovat pakkaset ja flunssa) lukuun ottamatta 2 - 4 juoksulenkkiä viikossa. Viime vuoden puolella juoksin (ja kävelin osittain)  4 - 6 km lenkkejä. Tämän vuoden puolella olen tehnyt kuusi 10 - 13 km lenkkiä. Juoksu on ruvennut tuntumaan joskus ihan kivalta. Viime aikoina olen jaksanut juosta viiden kilometrin lenkkejä ilman välikävelyjä. Minun pitemmän matkan lenkkejä ovat rajoittaneet vatsaongelmat eli juostuani 4 - 6 km vatsa rupeaa toimimaan ja sitten on juostava nopeasti kotiin.
Alkuvuodesta tein päätöksen osallistumisesta Helsinki City Runille eli puolimaratonille. H-hetki koitti lauantaina. 


Olin valmistautunut juoksuun tankkaamalla sekä torstaina että perjantaina enemmän ruokaa kuin normaalisti. Lauantaina en uskaltanut syödä muuta kuin myöhäisen hotelliaamupalan. Onneksi jaksoin syödä puuron ja pari leipäpalasta lisukkeineen. Vaatepuolella olin valmistautunut hankkimalla uudet juoksutrikoot. Muu vaatetus minulla olikin jo aikaisemmin. Huolena oli oikea vaatetus epävakaiseen keliin. Säätiedotus oli luvannut aamun sateen jälkeen aurinkoa puolen päivän aikoihin. Onneksi haahuilin lähtöpaikalla jo hyvissä ajoin. Stadionin tavaransäilytyspaikan tuuli teki tepposet ja kävinkin vaihtamassa kevyempään takkiin ennen juoksua. Takki oli kuitenkin liikaa ja sidoinkin sen vyötärölle jo alkumetreillä. Muuten valmistuin juoksuun käymällä WC:ssä ainakin kymmenen kertaa :) Mutta juoksua ei tänään haitannut vatsan toiminta, onneksi.


Viimeisessä lähtöryhmässä juoksun alkua piti odotella 50 minuuttia, mutta ryhmän valinta meni loppuajan suhteen ihan oikeaan. Matkan aikana ei käynyt yhdessäkään vaiheessa mielessä keskeyttäminen. Mutta enhän minä oikeasti tiennyt puolimaratonin juoksemisesta yhtään mitään. Harjoittelussa olisi pitänyt ehdottomasti tehdä muutama pitempi harjoitus ja rääkätä itseään juoksemaan pitempiä matkoja ja varsinkin aikoja. Peruskunto kesti hyvin, mutta itse juoksemista ja sen rytmitystä on opeteltava.


Maaliin pääsin ihan juosten ja hyvässä kunnossa. Olihan se oma kokemuksensa juosta stadionilla maaliin tuollaisessa massatapahtumassa. Tykkäsin muutenkin tapahtumasta, koska siellä oli juoksijoita laidasta laitaan. Meitä kahden ja kolmen tunnin välille juokseviakin oli paljon, eikä viimeisessäkään juoksuryhmässä lähtevän tarvinnut yksin taapertaa.


Juoksun jälkeen mitalit lyötiin kouraan ja banaania naamaan ja sitten köpötellen hotellille. Olin juoksun jälkeen tosi väsynyt. Ruuan, suihkun ja venyttelyn jälkeen unta piti hieman odotella. Mutta unen voittaessa sitä riittikin aamuun asti. Puolimaratonin seurauksena oli vasen polvi hieman turvoksissa ja alushousut olivat aiheuttaneet jonkinlaisen pienen hiertymän. Muuten juoksusta sunnuntaina voi jo olla iloinen, vaikka lauantain fiilikset olivat, että meni ihan penkin alle!


Sitten ei kun kohti syyskuun Kuopion puolimaratonia, johon olen saanut kutsun. Tämän juoksun perusteella lupasin tehdä päätöksen puolikkaan ja kokonaisen välillä. Näillä harjoituksilla ei kokonaiselle ole vielä asiaa!

2 kommenttia:

ritva kirjoitti...

Onnea mitalista,hyvä kun tulit maaliin hyvä voimaisena hienoa:))

Punatulkku kirjoitti...

Kiitos Ritva :) Kyllä taas tuli todistettua, ettei koskaan ole liian vanha.