Huh, huh!

Aamu alkoi ankeissa merkeissä. Koko viime viikon ajellessani autolla, auton ohjaus tuntui ihmeellistä. Kiersin autoa ympäri useampaan kertaan useampana päivänä ja tarkistin kesärenkaiden paineen silmämääräisesti. Mitään ei ollut silmin havaittavissa. Koko vapun seudun olin ajamatta autolla ja tänään niin rehvakkaana keräsin kimpsut ja kampsut ja läksin ajelemaan työpaikalleni. Mutta ajo keskeytyi ensimmäiseen mutkaan kun auto vingersi ja vängersi aivan ihmeellisesti ja jopa oli huomattavissa omin silminkin, että apukuskin puolen eturengas oli aivan tyhjä. Siitä sitten soittamaan läheiselle rengasmiehelle, että tule nyt helkutissa apuun! Ensin ämpyili vähän, mutta tuli siihen muutamassa minuutissa ja vararengaskin oli vaihdettu alle kymmenessä minuutissa. Otti renkaan kyytiin ja sanoi, että tule puolen päivän aikoihin, niin vaihdetaan paikattu rengas alle. Tein siinä kymmenssä sekunnissa ohjelmaan ohjelmanmuutoksen ja läksinkin heti aamusta maakuntamatkailulle töiden merkeissä. Niinpä päivä menikin supsikkaasti entisissä maisemissa suunnitellessa, kaivellessa arkistoa ja mappeja. Lounas tuli natittua uudessa ruokapaikassa mukavassa seurassa samoin molemmat kahvit. Päiväkahvin jälkeen ajelin renkaan vaihtoon ja sitten tulinkin kotiin lukemaan s-posteja miettimään huomenna palautettavaa välitehtävää. Päivä muodostui alun hankaluukisen jälkeen erittäin mukavaksi kokonaisuudeksi, vaikka hieman väsy rupesi painamaankin viikonlopun aherruksen jäljiltä.
PS. Vieläkin ne oksasakset on siellä kaupan hyllyllä...