Niin kuin Pyhäinpäivän postauksessani kirjoitin minun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Tänään ostin kaupasta perjantai-illan courmet-ateriaksi Coctail-piirakoita (tulipahan suorastaan yhdysviivasanojen rivi ;) ). Piirakoita paistaessa iski ikävä äitiäni, joka oli maailman paras ruuan laittaja ja varsinkin Karjalan piirakoiden tekijä. Ah´ vesi oikein tulee kielelle kun muistelee niitä lauantaipäivän lounaita, kun asuin kotona. Piirakat kuuluivat lauantaihin kuin nakutettu. Lounaaksi piirakat voin ja suolasienien (en tykännyt silloin) kanssa ja päivälliseksi piirakat Karjalanpaistin kera. Nykyisin näistä traditioista ei voi kuin uneksia.
Usein lauantaisin, kun en enää asunut kotona, äiti soitti ja pyysi piirakoille. Ja ne maistuivat aina vain paremmilta, mitä harvemmin niitä sai. Äiti oli myös hyvin antelias. Häneltä sai aina käydessään piirakoita, muita paistoksia ja ruokaa omaan kotiin vietäväksi.
Kaiholla muistelee noita aikoja! Minulle ei ole sitten yhtään periytynyt tätä keittiöpuolen ahkeruutta. Olen varma, että kyllä minulta onnistuisi myös piirakat (muutaman harjoittelun jälkeen), mutta kun ei yhtään kiinnosta, niin sitten ei. Pakolla ei onneksi nykypäivän ihmisen tarvitse sapuskaansa ruveta vääntämään, vaan voi turvautua K-kaupan coctaileihin ;). Mutta kyllä se olisi niin mukava....
Usein lauantaisin, kun en enää asunut kotona, äiti soitti ja pyysi piirakoille. Ja ne maistuivat aina vain paremmilta, mitä harvemmin niitä sai. Äiti oli myös hyvin antelias. Häneltä sai aina käydessään piirakoita, muita paistoksia ja ruokaa omaan kotiin vietäväksi.
Kaiholla muistelee noita aikoja! Minulle ei ole sitten yhtään periytynyt tätä keittiöpuolen ahkeruutta. Olen varma, että kyllä minulta onnistuisi myös piirakat (muutaman harjoittelun jälkeen), mutta kun ei yhtään kiinnosta, niin sitten ei. Pakolla ei onneksi nykypäivän ihmisen tarvitse sapuskaansa ruveta vääntämään, vaan voi turvautua K-kaupan coctaileihin ;). Mutta kyllä se olisi niin mukava....
1 kommentti:
Hei,
tulipa kirjoituksestasi ihan oma äiti mieleen (joka tosin on vielä elossa). Olen aina ihaillut hänen ruoanlaittotaitoaan. Myös hän tekee ihania karjalanpiirakoita ja myöskin sellaisia vähän vaaleampia "sulhaspiirakoita", nam. Pahoin pelkään, etten minäkään ole tuota puolta perinyt - vieläköhän ehtii? Vai tyytyiskö vaan tekemään kuten tähänkin asti: tekemään tilauksen herkuista just ennen kuin hän tulee käymään... :)
Lähetä kommentti