Mikä saa minut epäilemään onnea? Kateus ja pelko.
Kadehditaan paitsi itse onnea, myös kykyä olla onnellinen.
Sinä et saa olla onnellisempi kuin minä.
Et saa nauttia vähästäsi enemmän kuin minä nautin paljostani.
Alhaisuutta.
Pelätään, että onni menee pois, kun siitä puhun.
Taikauskoa.
Pelätään, että pudotaan korkealta.
Elämänpelkoa.
Voinhan minä pudota ja satuttaa itseni, jälleen.
Entä sitten?
Se on elämää.
Ote kirjasta Päivänseisaus; Virpi Hämeen-Anttila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti