tiistai 22. syyskuuta 2009

Psykologiaa

Kaiken ihan mukavan ja seesteisen olon keskellä viime viikolla, viikonloppuna ja tänään menneitten ja tulevien haamujen puistatuksia ja emokarhun suojelua pennustaan. Minun pennulle ei tehdä mitään pahaa fyysisesti eikä henkisesti, uskokaa se! Hän saa olla oma murkkuikäinen itsensä ja käydä läpi vain omia murheitaan. Hänen kannettavakseen ei ole tarkoitettu kenenkään muun murheet tai ongelmat. Saa nähdä mihin päädytään, mutta onneksi vastapuolelta sain asiantuntijan puolelleni. Asiantuntija tekee ensin arvion, ennen kuin ja toivottavasti vasta jos, se syötetään minun pennulle. Toivon kädet ristissä ja sydämellä, että kaikki menee hyvin eikä meidän tarvitse kantaa menneiden painolastia, eikä varsinkaan pennun.


3 kommenttia:

Perheenäiti kirjoitti...

Niinhän se on, että äiti suojelee lastaan leijonaemon lailla. Toivon, että kaikki kääntyy hyvin päin!

Punatulkku kirjoitti...

Kiitos tsempistä!
Monta yhteen sattumaa, jotka koskettavat omaa lasta. Pitäisi tietää mikä on hyväksi ja mikä pahaksi. Pitää muistaa myös olla tukena ja turvana ja tietenkin suojella sellaiselta mihin pystyy vaikuttamaan.

Päivi H-K kirjoitti...

Pääasia että yrittää.