Eilen päättyi yksi vaihe elämässäni ja nyt vastaan jälleen kerran itse kaikesta niin veloista kuin omaisuudestakin. Tehtiin kiinteistön kauppakirjat ja käytiin pankissa siirtämässä rahaa tililtä toiselle. Jossain elämäni vaiheessa, kun olin pettynyt ihmissuhteisiin, tein päätöksen että en halua omistaa mitään kenenkään kanssa koskaan yhdessä. Myönnän olen sitoutumiskammoinen ja se aiheuttaa monesti vaikeuksia ihmissuhteisiini. Mutta on se vaan niin paljon parempi vastata itse tekemisistään, ostoistaan, myynneistään ja kaikesta kuin kiistellä ja riidellä ja olla vihoissaan suhteessa. Myönnetään, että itsenäisyyteni pelottaa monia, mutta tällä hetkellä se on paras olotila minulle. Pankin jälkeen tarjosin vielä kahvit eksälle, eksavopille ja hänen miesystävälleen. Oli mukavaa tavata ja halata eksavoppia pitkästä aikaan. Kävin myös eksän työpaikalla ostamassa muutamia tarvikkeita ja hänen työkaverinsa kysyi, että oletko sinä se eksän uusi. Minä nauroin ja sanoin että olen eks. On se vaan jollakin kiire..... no hän ei varmaankaan ole sitoutumiskammoinen.
Illalla pidettiin kesän harjakaisia työkavereiden ja yhden urakoitsijan työntekijöiden kanssa. Puhuttiin henkeviä ja vähän hengettömiäkin välillä. Syötiin pitkän kaavan mukaan. Alkuruokana en voinut vastustaa valkosipulietanoita, nam ja pääruokana söin kanaruukkua, sekin nam. Poltin taas yöllä yhden sikarin ja tanssin Menneisyyden vankien tahdissa. Olipa mukavaa. Sitten aamuyöstä näin yhtä lentopalloystävääni pitkästä aikaa. Oli mukava lyhyt rupattelutuokio ja kuulumisien vaihto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti