keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Sanaton


Luin muutamassa päivässä Matti Mäkelän kirjoittaman Rakkausromaanin. Olen ihmeissäni ja sanaton. Voiko tuollaista kirjaa kukaan kirjoittaa, ilmeisesti! Yleensä jätän kirjan kesken, jos en vaan saa juonesta kiinni tai kirjan teksti menee yli hilseen. Vaikka pyörittelen päätäni, oli kirja kuitenkin pakko lukea loppuun. Otin kirjan lukulistalleni, koska Matti Mäkelä asuu Pyhäselässä (nykyisin Joensuuta) Nivan kylässä ja ajattelin, että paikallisen kirjailijan tuotantoa on jollain lailla tunnettava. Tiedän, että hän puhuu mielellään maaseudun puolesta, mutta en tiennyt aikaisemmin, että hän puhuu ahkerasti myös miesten aseman puolesta. Tuon viimeisen näkökannan vuoksi ymmärrän kirjan sisältöä ihan himpun verran enemmän.


Joskus työpäivänä voi nautiskella näinkin kivoista rantamaisemista. Vaikka maastoutuminen olikin täyttä työasiaa, antaa luonnossa liikkuminen myös jotain nautintoa työpäivään. Muuten viimeiset viikot ovat olleet töissä yhtä asiasta, tehtävästä ja paikasta toiseen kirmaamista. 


Ei kommentteja: