lauantai 5. maaliskuuta 2011

Sukupolvet


Blogien lukeminen inspiroi joskus johonkin aiheeseen ihan täböllä. Eksyin Kirsikan blogin kautta Giorgion blogiin, jossa hän esittelee itsensä Y-sukupolven valioyksilönä. Giorgio on kirjoittanut blogikirjoituksen aiheesta Y-sukupolvi.  Jutussa on linkki tänne, jossa on tekstiä aiheesta Y-sukupolven johtaminen.
Luettuani edellä mainitut linkit rupesin etsimään aiheesta lisäinfoa ja halusin tietää mihin sukupolveen minä kuulun ja mitkä on oman sukupolveni erot muihin sukupolviin. Tekniikka ja talouden jutussa Y-sukupolven johtaminen on sukupolvet jaoteltu syntymävuosien mukaan seuraavasti:
Tähän sukupolveen kuuluvat kaikki, jotka ovat syntyneet vuosien 1980 ja 2000 välissä. Heitä aiemmin olivat Baby Boomerit, jotka syntyivät vuosien 1943 ja 1960 välissä, sekä X-sukupolvi, johon kuuluvat vuosina 1960–1980 syntyneet.
Tuon jaottelun mukaan kuulun Baby Boomereiden (suuret ikäluokat) ja X-sukupolven taitekohtaan. Wikpedia kirjoittaa suurten ikäluokkien sukupolvesta ja X-sukupolvesta. Näiden tietojen mukaan kuulun suurten ikäluokkien sukupolveen. Ajattelin nuoruudessani, kuten muutkin sukupolveeni kuuluvat, että koulutus takaa työpaikan ja näinhän on käytännössä käynytkin. Olen saanut olla pitkissä työsuhteissa ja 1990-luvun lamavuodet eivät näy työhistoriassani. X-sukupolvi valmistui juuri laman kynnyksellä tai sen aikana ja on kokenut pätkätöiden epävarmuutta ja työttömyyttä. X-sukupolven aikana on monet tehtaat muuttaneet tuotantonsa halpoihin maihin ja työ on tavallaan hävinnyt alta.
Suurista sukupolvista on Osku Pajamäki kirjoittanut kirjan, Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö. Kirjassa on ryöpytetty suuria ikäluokkia itsekkäiksi oman edun turvaajiksi ja nuorten asioiden kurjistajiksi. Ylioppilaslehden artikkeli kirjasta on luettavissa täältä.
Etsiessäni tietoa aiheesta törmäsin Semi Purhosen väitöskirjaan, Sukupolvien ongelma: tutkielma sukupolvien tietoisuudesta ja suurista ikäluokista. Väitöskirja koostuu kuudesta artikkelista ja niitä kokoavasta satasivuisesta yhteenvedosta. Antti Karasto on kirjoittanut tutkimuksesta täällä.  Lainaan muutaman mielenkiintoisen kohdan Karaston kirjoituksesta:
Sukupolvitietoisuus ei synny itsestään tai sisäsyntyisesti vaan se on synnytettävä.

Sukupolvet "tehdään eläviksi" esimerkiksi nimeämisen avulla, ja sukupolvitietoisuus kehkeytyy vasta, kun sukupolvi on saanut nimen.

Sukupolvitietoisuus ei ajan myötä välttämättä heikenny vaan voi vahvistuakin. Näin siksi, että sukupolvitietoisuus syntyy ja uusiutuu retrospektiivisesti, sukupolvesta kerrottuja kertomuksia kuunneltaessa.Sukupolvien muodostus kiinnittyy aikaan kahdessa suunnassa. Nuoruuden kokemukset vaikuttavat asioille myöhemmin annettuihin merkityksiin, eli nykyisyyttä luetaan menneisyydestä käsin. Toisaalta nykyiset identifikaatiot vaikuttavat siihen, mitä omasta elämänhistoriasta tuodaan esille, eli menneisyydestä kerrotaan nykyisyydestä käsin.

Generationalistit unohtavat sukupolvien diskursiivisen synnyn ja liioittelevat eri sukupolvien eroja, samoin niiden sisäistä yhtenäisyyttä ja sukupolvien selittävää voimaa.

Aikamme globalisoituva kulttuuri esitetään siinä (June Edmundsin ja Bryan S .Turnerin kirja Generation, Culture and Society) hänen mukaansa yhden sukupolven, 60-lukulaisten, aikaansaannoksena tekemättä edes eroa kuusikymmenlukulaisten intellektuellien ja kulttuurivaikuttajien sekä tavallisten baby boomereiden kesken.

Koska sukupolvea ei yhdistä "vain jokin yhteinen tekijä vaan myös yhteinen tunne siitä, että heitä yhdistää jokin yhteinen tekijä" on loogista....

Sukupolviin liittyvät tekstit saivat mielenkiintoni heräämään ja ajattelemaan aihetta ihan eri näkökulmasta kuin aikaisemmin. Jos aikaa ja mielenkiintoa löytyy voisi aiheeseen uppoutua syvemmällekin. Purhosen väitöskirjasta luin vain tuon satasivuisen yhteenvedon en noita yksittäisiä artikkeleita. Tuo kirja, joka syyllistää meitä baby boomereita ahneeksi sukupolveksi, olisi myös mielenkiintoista lukea.

Martin Saarikangas on muuten nimennyt X-sukupolven "pullamössösukupolveksi"!

2000-luvun jälkeen syntynyttä uutta sukupolvea kutsutaan Z-sukupolveksi!
Z-sukupolven edustajat luokitellaan passiivisiksi individualisteiksi. Siinä missä X-sukupolvi halusi rakentaa toimivan yhteiskunnan ja Y-sukupolvi pelastaa maailman ajatuksen voimalla, Z-sukupolven arvioidaan käyttäytyvän passiivisemmin ja ennemmin seuraavan yleisiä normeja.

Ei kommentteja: