Eilen oli vuorossa tämän kesän toinen kilpailullinen urakka. Perjantai-iltapäivällä lähdettiin työkaverin kanssa ajelemaan kohti Kuopion Rauhanlahtea. Yhteystyökumppanimme oli kutsunut työpaikaltani neljä juoksijaa tähän tapahtumaan. Yhteistyökumppanimme ja yksi työkaveri juoksivat maratonin ja me kolme muuta sitten puolikkaat.
Perjantai-illan ohjelmassa minulla oli juoksunumeroiden haku ja pieni lenkki kävellen tutustuen huomisiin juoksumaisemiin. Käytiin työkaverin kanssa vielä illalla syömässä ja minä jatkoin tankkaamista poropizzalla ja suklaakakulla. Hyvissä ajoin menin hotellihuoneeseen rauhoittumaan huomista koitosta varten.Yö tuli nukuttua ihan ruhtinaallisen hyvin ilman ylimääräisiä herätyksiä.
Lauantaiaamuna herätys oli seiskalta ja siitä heti aamupalalle ja sitten jännittämään itse tapahtumaa. Olin tosi onnellinen omasta hotellihuoneestani, kun katselin aamulla naisten WC:n jonoja. Oli niin helppo kuulostella keliä, käydä vaihtamassa vaatetta ja ravata WC:ssä ihan viime metreillä. Hotellin pihassa oli myyntikojuja ja kävin aamulla ostamassa lisää Craftin treenivaatteita juoksutakin, yhden lyhythihaisen ja yhden pitkähihaisen treenipaidan ja sukkia. Juoksuun valikoitui päälle polvipituiset juoksuhousut ja uusi pitkähihainen paita.
Juoksu lähti Rauhanlahden pihasta ja porukka, jossa lähdin taivaltamaan matkaa juoksi minulle sopivaa vauhtia. Juoksu lähti kulkemaan hyvin eikä ongelmia tuntunut jaksamisessa eikä kipuna kropassa. Edellisenä iltana olin ostanut energiakarkkeja, jotka minulla oli mukana ja joita nautin neljä kappaletta juoksun aikana. Yhdellä huoltopisteellä otin yhden hörpyn vettä, viimeisen pisteen jätin korkkaamatta ja muilla huoltopisteillä join energiajuomaa. Juoksuporukka alkoi harvenemaan siinä yhdeksän kilometrin seuduilla ja suurimman osan matkaa sai juosta ihan omaa juoksua. Kympin jälkeen huomasin juoksun kulkevan niin hyvin, että voin kiristää vauhtia ja ohittelinkin siinä aika paljon porukkaa. Jossakin vaiheessa minun piti tehdä varikkopysähdys ja sen jälkeen samat juoksijat piti ohittaa toistamiseen, huoh!
Juoksu kulki suhteellisen hyvin ja viimeisessä nousussa ennen maalia oli vielä rahkeita jäljellä pieneen kiriin. Voimat eivät loppuneet missään vaiheessa, eikä juoksu tuntunut pahalta. Olen tyytyväinen loppuaikaani, joka oli 2:21:34, joka paransi puolikkaan aikaa kahdellakymmenellä minuutilla. Tulipahan juostua juoksu-urani pisin juoksulenkki!
Maalissa lyötiin juoksumitali kouraan ja siitä sitten nautiskelemaan rusinoita, suolakurkkuja ja energiajuomaa. Sen jälkeen hotellihuoneeseen suihkuun ja vielä energiaa banaanin, energiapatukan ja juoman muodossa. Kun olin käynyt suihkussa, puolikkaan juosseet pojat tulivat kolkuttelemaan ovea ja pyytämään maailman suurimapaan savusaunaan. Enpä lähtenyt heidän mukaansa, vaan venyttelyn ja palauttelun jälkeen läksin katsomaan maratonin maaliin tuloja. Siinä näin meidän porukan maratonin juosseiden poikien maaliin tulot ja sitten kohtahan maaliin tuli vauhdilla blogituttu
Hanne, jonka tämän kesän saavutuksia ei voi kun ihmetellä. Siinä vaihdettiin muutama sananen ja onniteltiin toisiamme juoksuista. Sitten kävin vetäisemässä napaan kanakeiton, joka kuului maratonin osallistujille.
Illan ohjelma jatkui oman juoksuporukan yhteisellä ruokailulla ja juomailulla. Rauhanlahden ravintolassa esiintyi maratontansseissa
Reetu. En aivan satasella tykkää tästä artistista, mutta käytiin sitten poikien kanssa kuuntelemassa tutut biisit ja tulihan tuota yhteistyökumppanin kanssa tanssahdeltuakin ja nähtyä, kun naisten vaaleanpunaiset pikkuhousut lensivät lavalle Tsingis Kahan-biisin aikana.
Yhden aikaan sunnuntaiaamuna painuin pehkuihin, kun taas pojat olivat jatkaneet iltaa (tai aamua) aina aamukuuteen saakka! Niinpä sitten kotimatkalla sunnuntaiaamupäivällä koitti ajonakki ja Joensuussa oltiin puolen päivän maissa.
Kuopion puolikkaasta jäi hyvä fiilis. Olen iloinen, että juoksukunto on noussut keväästä ja jaksoin juosta koko matkan. Kroppa kesti rääkin hyvin ilman kipuja. Pelkäsin tosi kovasti, että vasen polvi äityisi kipuilemaan niin, ettei juoksusta tulisi mitään. Tästä ei voi kun jatkaa juoksuvauhdin (ja ehkä matkankin) petraamisella.
