Eilen onnistui vihdoin ja viimein kauan suunniteltu ja odotettu lentäminen pienkoneella. Käytiin kääntymässä Viekin lentokentällä, joka on keskellä ei mitään. Kone oli sisätiloiltaan yllättävän pieni. Kyynärpäätuntumalla lentäjään opiskeltiin lentokoneen toimintoja. Sain ihan pikkasen olla puikoissa ja kokeilla miten ohjaus toimii. Ilo oli katsella ammattilaisen otteita lentämisessä, laskeutumisissa ja nousuissa.
Viekin kentän reunukset kylpivät kanervien ja horsmien väriloistossa. Viekin iso kirkko komeili vihreässä kesäisessä maisemassa.
Kyllä se maailma näyttää ihan erilaiset kasvonsa taivaalta katsottuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti