Vuoden viimeinen päivä, kunnan viimeinen päivä, työyhteisön viimeinen päivä, osaston viimeinen päivä ja viimeinen päivä nykyisessä virassa. Voisiko enää viimeisemmin mennä??? Mutta tuhkasta nousee uusi aamu. Huomenna kun herään, olen kaupunkilainen. En enää minkään pienen kunnan kuntalainen. Näin se elämä muuttuu! Yhdessä yössä tapahtuu suuria muutoksia. Tämän vuoden viimeinen ja suurin muutos. Haikeutta on kieltämättä ilmassa. Pääsin tämän päivän lehteen kuvan kera ihmettelemään tätä muutosta.
Ilma on täällä ihan hirveä. Sähköt on olleet poissa moneen otteeseen, tuuli tuivertaa katolla. En saanut sytytetyksi edes kynttilöitä ulos. Poijat lähtivät räiskimään raketteja. Minullakin olisi 14 kpl vähän isompia raketteja. Saa nähä uskaltaako niitä viritellä tuohon tuuleen ja tuiskuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti