Koko joulun seutu on mennyt ihan mielettömissä fiiliksissä. Vapaapäivät ovat antaneet työstressin jälkeen oikein mukavia fiiliksiä. Ilmeisesti elimistökin rupeaa tajuamaan muutoksen, mikä odottaa vuoden vaihteessa. Eilen meinasin saada kylässä hepulin, kun rupesivat kyselemään yksityisasioita ja jos olisin vastannut niin kuin asiat ovat tai meinaavat olla, niin olisipa ollut mukavaa. Mutta kun ei voi kuin hymeksiä ja vastailla itselleen ja nauraa sisään päin.
Tänään sain luettua Marklundin uusimman kirjan ja jo aikaisemminkin kirjoitin, että samastun aina lukiessani Annikaan tuohon itselliseen, itsenäiseen naiseen, joka ei kuvia eikä varsinkaan miehiä kumartele. Sitten katsoin juniorin minulle ostaman romanttisen leffan The Holiday ja meinaisi tuossa iltalenkillä tulla tippa linsiin, kun.... No eipä ole hirvesästi kerennyt viiime aikoina antamaan tunteilleen valtaa, vaikka joskus sekin olisi ihan hyväksi ;)))
Tänään sain luettua Marklundin uusimman kirjan ja jo aikaisemminkin kirjoitin, että samastun aina lukiessani Annikaan tuohon itselliseen, itsenäiseen naiseen, joka ei kuvia eikä varsinkaan miehiä kumartele. Sitten katsoin juniorin minulle ostaman romanttisen leffan The Holiday ja meinaisi tuossa iltalenkillä tulla tippa linsiin, kun.... No eipä ole hirvesästi kerennyt viiime aikoina antamaan tunteilleen valtaa, vaikka joskus sekin olisi ihan hyväksi ;)))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti