Olipas mukava seurata jännittävää miesten lentopallopeliä paikan päällä Urheilutalolla. Riennon vastustaja oli Kempeleen Lentopallo. Tupa oli aivan täynnä ja katsomoon oli eksynyt myös ensikertalaisia katsojia, eikä meidän tarvinnut lähteä tyhjin käsin kotiin vaan Riento nuiji Kempeleen 3 - 1. Aivan mahtavaa peliä Riento! Riento tuli laajalla rintamalla ja onnistumisia oli ilo seurata. Kempele sen sijaan oli liikaa yhden lyöjän varassa.perjantai 1. helmikuuta 2008
Keskiviikkona Riento-Kempele
Olipas mukava seurata jännittävää miesten lentopallopeliä paikan päällä Urheilutalolla. Riennon vastustaja oli Kempeleen Lentopallo. Tupa oli aivan täynnä ja katsomoon oli eksynyt myös ensikertalaisia katsojia, eikä meidän tarvinnut lähteä tyhjin käsin kotiin vaan Riento nuiji Kempeleen 3 - 1. Aivan mahtavaa peliä Riento! Riento tuli laajalla rintamalla ja onnistumisia oli ilo seurata. Kempele sen sijaan oli liikaa yhden lyöjän varassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tervehdys Anne! Kiva, että uskalsit kommentoida minun blogissani ja vielä kerran kiitos onnitteluista. Hauska tavata ihminen, joka on niin ikän kiinnostunut lentopallosta! :) Minulla on kyllä jäänyt tällä kaudella niin vähiin lentopallon seuranta, kun oma siskokaan ei enää pelaa SM-liigassa.
Harmi, että Prihat ovat olleet niin matalalennossa, mutta onneksi siellä on myös Riento joka liitää korkealla. :)
Oikein mukavaa talvenjatkoa sinulle ja tervetuloa jatkossakin minun kirjoituksia lukemaan. :) Minä ainakin lisäsin sinun blogin Readeriini, jotta pysyn mukana mitä milloinkin kirjoittelet! :)
Kiitos kommentista! Minä olen seurannut lentopalloa ja siinä samalla sinun ja siskosi uraa lentopallon saralla jo useamman vuoden. Olen ollut kirjurinakin peleissä, joita kävit täällä pelaamassa. Joskus monta vuotta sitten luin netistä väitöskirjasi aiheesta ja mielenkiintoni heräsi, koska olen itse kouluttautunut myös tekniikan alalle. Viime syksynä, kun löysin blogisi avasi taas uuden mielenkiinnon koulutustasi ja työuraasi kohtaan. Miehisellä alalla työtä tekevänä ja urallaan edenneenä naisena kipuilen monta kertaa samanlaisten asioiden kanssa kuin sinä olet blogissasi kirjoittanut esim. työn hakeminen, naisen arvostaminen asiantuntijana tekniikan alalla.
Hauska yhteensattuma! :)
Tällä hetkellähän väitöskirjahan on jäissä, kun työt vievät kaiken ajan. Yliopistolla työskennellessä se oli paljon helpompaa, mutta silloin ylimääräisen ajan vei lentopallo ja siihen liittynyt matkustelu.
Minä olen ihminen, jota toivoisin kaikkien ihmisten lähestyvän. :) Itse olen sen varran ujoa sorttia, että en uskalla kenellekään sanoa mitään, jos en tunne jostain yhteydestä. Joten ensi kerralla hihasta vaan kiinni! :)
Naisen työskentely miehisellä alalla on todella haastavaa. Tälläkin viikolla on todennut niin monta kertaa, että varsinkin 30-vuotiaan naisen on 50-vuotiaiden miesten kanssa tehtävä ainakin kaksinkertainen määrä ja vielä kaksi kertaa paremmin, jotta olisi puoliksikaan yhtä arvostettu kuin mies. :( Mutta minä taistelen ja raivaan työni eteenpäin, se on varma! Tsemppiä siis sinullekin!
Nyt vain kirjoittelu työhön liittyvistä asioista on vähentynyt, kun uuden työpaikkani ihmiset ovat bonganneet blogini. En uskalla enäää kommentoida niin avoimesti kaikkea. Tämä asia on tuottanut tuskaa sisimmässäni, joka on niin avoin, sinisilmäinen, luottavainen, rehellinen ja uskoo hyvään. Nyt en voi purkaa mieltäni aivan niin avoimesti ja runsaasti kuin aikaisemmin oli tapana.
Siksi rajoitankin nyt vähän aikaa kirjoittelua ja palaan taas omaksi sanaiseksi itsekseni, kun pahin kiinnostus blogia kohtaan työpaikalla on laantunut! :)
Lähetä kommentti