Tiistaina sain lopetettua pihan haravoinnin, vaikka yhdessä pihan koivussa on vielä keltaiset lehdet puussa. Muuten päivä meni ihmetellessä, vähän lukiessa ja illalla kyläillessä pitkästä aikaa yhden sukulaisen luona. Meillä onkin tämän henkilön kanssa yhteistä historiaa, vaikka ikäeroa on yli 30 vuotta. Hän on toiminut saman kunnan johtavana virkamiehenä ennen minun tänne tuloa ja yhteistä puheenaihetta riittää politiikasta, kunnallisesta päätöksen teosta, paikallishistoriasta, taiteesta yms. yms. eikä ikäero haittaa yhtään. Harmi vaan kun niin harvoin saa itsestään sen verran irti, että käy kyläilemässä. Tästä asiasta tunnen aika usein riittämättömyyttä. Läheisten sukulaistenkaan luona ei tule käytyä kuin aniharvoin :(
Tänään taasen piti käydä työpalaverissa isolla kirkolla, jossa hurahtikin melkein koko päivä. Aampupäivä meni palaverissa ja sen jälkeen käytiin syömässä. Minä otin syksyisen päivän kunniaksi kaalilaatikkoa ja se maistui tooosi hyvältä pitkästä aikaa. Sitten sain kuin sainkin hoidettua yhden pankkiasian, vaikka meinasi pankin tätiltäkin mennä sormi suuhun. Sen jälkeen kiertelin vähän kaupoissa ja hiplailin ja sovittelinkin vähän vaatteita, mutta en sortunut ostoksiin, hyvä minä! Kuten tapoihini kuuluu kierroksen kruunasi jälleen Houkutuksen päiväkahvi. Harmittaa vaan kun kahvin jälkeen vasta törmäsin yhteen ystävääni, olisi niin mukava ollut kahvitella hänen kanssaan ennen kuin hän menee lääkäriin. Nyt vähän jänskättää, onko hän joutunut jäämään sairaalaan vai paranteleeko itseään kotonaan.
3 kommenttia:
Täälläpä on oltu ahkerana! Meilläkin isäntä kovasti haravoi pientä pihaa... mutta kun myyrät tekee kekoja niin on vähän hankalaa... :)
Minne on Anne ja Annen turinat kadonneet?
Pörrö-nalle, toivottavasti pääsit ulos happihyppelylle ja ainakin hengessä mukana olemaan haravoinnissa, jos et ihan haravan varteen.
Nora, arvaa kun aloitin ne opiskelut, niin mitä pitää tehdä. Yritän korjat tapani ja kirjoittaa aina vaikka jotakin pientä;)))
Lähetä kommentti