The end

Juhlaviikonlopulla oli sitten arvoisensa päätös. Sunnuntai-illan ja maanantaiaamun maisema oli tällainen. Uintia, saunaa, mukavaa seurustelua kauniimpaakin kauniimmassa suomalaisessa kesämaisemassa. Ei olisi voinut yhdeltä viikonlopulta enempää toivoa!

Juhlat part II

Lauantaina juhlamaraton jatkui Kiteellä serkkupojan häissä. Vihkiminen oli Kiteen kivikirkossa ja sen jälkeen siirryttiin Annin kartanossa. Annin kartano on vanha Muljulan koulu, jossa minun äiti on käynyt koulunsa. Historian havinaa oli havaittavissa ainakin ajatuksissa koulun käytävillä kävellessä.

Hääparin harrastuksista oli selvät todisteet kunniakujan ja hääparin auton perään laitettujen tavaroiden muodossa. Virvelit olivat ojennuksessa kunniakujassa. Hääauton perässä oli kiinnitetty ainakin öljykanisteri ja lentopallokengät.

Annin kartanon juhlapöydän herkut maistuivat ja anoppien paistamat piirakat tekivät kauppansa. Jälkkärinä mitäs muuta kuin mansikkakakkua, nams!

Pienen morsiusneidon kukkakimppu oli unohtunut pöydälle kaiken kiireen keskellä. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä ja tanssia Suklaamunien tahdissa.

Sunnuntaina juhlamaraton jatkui vielä velipojan 50 v. juhlilla. Pari viikkoa takaperin synttäripäivää viettänyt velipoika vietiin syömään kreikkalaiseen ravintola Kreetaan. Jos viikonlopun teema oli juhlat, niin toisena tuli heti perään hyvä ruoka. Jälleen kerran aivan mahdottoman hyvää ja maittavaa ruokaa. Jälkkäriksi päiväsankari sai luvan tarjota kahvia, teetä, munkkeja (itse tehtyjä :), venäjältä tuotuja isoja keksejä (olivat tosi hyviä!) ja jäätelöä. Juhlia oli kiva viettää, kun koko sisarusparvi oli koolla.

Onnea tuoreelle hääparille ja velimiehelle!

Juhlat part I

Viime viikonloppu oli oikea juhlamaratooni minulla. Perjantaiaamuna saateltiin työpaikan pihasta 7 reikä reikä neljä mopomiestä, jotka lähtivät hakemaan viidettä mopomiestä yhdeltä huoltsikalta ja kuudetta mopomiestä kotoaan. Tämä kuudes kotoa haettu mopomies oli elokuun 1. päivä eläkkeelle siirtyvä työkaveri. Kymmenen jälkeen eläkkeelle jäävä + muut mopomiehet kurauttivat takaisin työpaikalle. Sitten oli vuorossa valokuvaukset uusien toimitilojen sisäänkäynnin edustalla. Käytiin vielä syömässä työpaikalla sijaitsevassa ruokalassa ennen kuin siirryttiin firman kokous-/saunatiloihin Jynkkään. Kesän parhaasta kelistä saatiin nauttia ulkona Onnitellen sankaria ja kuunnellen muutama puhe. Myös kahvit ja kakut oli mahdollista nauttia ulkona. Viikonlopun ensimmäinen mansikkakakku tuli maisteltua näissä juhlissa.

Välillä käytiin katsomassa laiturilta Karelia-soudun ohisoutua ja nauttimassa aivan järkyttävän kauniista kesäisestä maisemasta.

Puoli neljän paikkeilla minun piti jättää nämä pirskeet, että en myöhästyisi seuraavista juhlista.

Kotona kävin vaihtamassa vaatetta ja sitten läksin pyöräilemään kohti Vainonniemen huvilaa.Täällä tyttäret olivat järjestäneet yllätysjuhlat vanhemmilleen 70 + 70 vuotta. Vieraat odottivat huvilan takana, kun juhlittavat tulivat sisäkautta ihmettelemään n. 60 hengen juhlavieraskatrasta.

Juhlittavien ilmeet olivat sanoinkuvaamattoman yllättyneitä, kun näkivät illan todellisen tarkoituksen. Mutta hetken hämmästyksen jälkeen alkoi onnittelujen ja tervehdysten vuoro, kun juhlittavat läksivät tervehtimään vierasjoukkoa. Sitten oli vuorossa aivan älyttömän hyvät ruokapöydän antimet. Siihen kuului mm. 26 h tuntia sitten valmistumaan laitettu rosvopaisti. Ruoka oli niin hyvää, että ei mitään rajaa.

Ohjelmassa oli lauluesitys ja runomuotoon tehty kertomus ystävyydestä, kaunista ja koskettavaa. Näiden juhlien saaliina minulle oli monen ex-ex-työkaverin tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Mukavaa oli myös nähdä miten ilahtuneita juhlittavat olivat ystävistään, sukulaisistaan, entisistä työkavereistaan.Illan kruunasi vielä kauniin auringonlaskun aikaan nautittu kahvi ja kakku, jonka päällä oli mustikoita ja mansikoita, kuinkas muuten. Minä häippäsin pirskeistä jo yhdeksän jälkeen odottamaan seuraavan päivän juhlia.

Vielä kerran Onnea eläkkeelle jäävälle työkaverille ja 70 + 70 v. juhlittavalle pariskunnalle!

Viikon 30 treenit

Ma: illalla juoksulenkki 10,8 km, 1 h 17 min
Ti: illalla juoksu 4,82 km, 37,56 min, johon sisältyi 5 x mäkivetoja + palautukset
lihashuolto 30 min (lähiliikuntapaikalla ja fudiskentän reunalla)
Ke: illalla juoksemalla 4 km, n.30 min lentopallotreeneihin 1 h 30 min ja juoksemalla sieltä kotiin 4 km
25 min 
To:illalla juoksulenkki 6,05 km, 42 min
Pe: lepo
La: aamulla pyörälenkki 22,82 km, 1 h 4 min
Su: aamulla juoksulenkki 7,45 km, 50 min 
juoksua 3 h 31 min, pyöräilyä 1 h 4 min, lp 1 h 30 min, lihashuolto 30 min
Treenailut yhteensä 6 h 35 min

Tämän viikon treenailut koostuivat suurimmaksi osaksi juoksusta. Ainoastaan yksi pyörälenkki mahtui viikon ohjelmaan. Tyytyväinen olen taas tiistain juoksu- / lihaskuntokomboon. Tuota ehdottomasti tarviin viikoittaiseen ohjelmaan. Venyttely jatkui vielä liikuntapaikan venyttelyjen jälkeen juniorin harkkapeliä seuraillessa Lehmon tekonurmella :) Keskiviikon lenttistreeneihin läksin ihan juoksemalla. Haastetta tuohon treeniin tuo maaston muoto. Lenttistreenit on Niinivaaran toisella puolella Niinivaaran koululla ja aikamoinen mäki on tuossa välillä. Menomatkalla piti hieman löysäillä mäkiosuudella, mutta tulomatkalla hiihtelin koko matkan sellaista tosi hidasta vauhtia, mutta kuitenkin juoksua. Viikonlopun treenailua haittasi aivan mahdoton juhlaputki, josta toivottavasti saan aikaiseksi kirjoitella omat postaukset.

Viikon 29 sportit

Ma: illalla juoksulenkki 6,32 km, 42 min
Ti: Lepo pakon sanelemana, koska satoi, satoi, satoi....
Ke: illalla lentopallo 1 h 30 min + juoksulenkki 4 km, 30 min
To: illalla juoksulenkki 9,33 km, 1 h 02 min
Pe: illalla pyörälenkki 19,53 km, 54 min
La: aamulla juoksulenkki 10,33 km, 1 h 9 min
Su: aamulla pyörälenkki 33,64 km, 1 h 37 min  ja heti perään juoksulenkki 4,9 km, 36 min
juoksua 3 h 59 min, pyöräilyä 2 h 31 min ja lp 1 h 30 min
Treenailut yhteensä 8 h

Huomasihan sen heti, ettei työviikolla saa niitä tuntimääriä sporttailuja kasaan kuin lomalla! Mutta älyttömän tyytyväinen olen kahteen minulle pitkään juoksulenkkiin ja pisimpään pyörälenkkiin, jonka olen tehnyt. Sitten tyytyväinen pitää olla myös yhdistelmiin eli keskiviikon lentopallopelailun jälkeen heti juoksulenkki ja tänään pyörälenkin päälle melkein viiden kilometrin juoksulenkki. Tänään pyöräilyn jälkeen juostessa kyllä hapotti aika kivasti jalkoja ja juoksun sykkeissä kyllä huomasi, että jotain uutta tässä kokeillaan! Tällä viikolla on juoksulenkit olleet sellaisia flow-lenkkejä (paitsi lauantaiaamun lenkki :( )

Postauksen kuvissa uusia hankintoja elikkä pyöräilyyn juomapulloteline, parempi pumppu ja sitten melkein kaikkeen sporttiin sopivat arskat.

Kesän pakolliset

Tämä kesä meinasi mennä ihan hupiin, kun ei ole ennättänyt nautiskella toriruokailuista. Mutta tänään huippukauniin aurinkoisena lauantaipäivänä tämäkin mahdollistui ja päästiin tässäkin asiassa päiväjärjestykseen. Jälleen kerran pisimmän korren vietnamilaisen, intialaisen tai ihan perussuomalaisen ruuan suhteen veti suomalaiset voissa paistetut muikut. Annos ei ollut Savonlinnan Seurahuoneen kattoterassin muikkuannoksen luokkaa, mutta makuun tälläkin annoksella pääsi. Jälkkäriksi kelpuutin Päivänurmen torikahvilan kahvin ja sitruunapullan.

Kotimatkalla oli aivan pakko kurvata Ilosaaren kautta ja katsella Pielisjoen pyörteitä ja veden korkeutta. Auringon säteet kimmelsivät joen vedessä sanomattoman kauniisti, että tuli niin aurinkoinen mielikin :)

Poikakirja

Merkkaan yhteen vihkoon muistiin kirjoja, joita pitäisi lukea. Vihkossa oli myös tämän Poikakirjan nimi. En kuolemaksenikaan muista, missä yhteydessä ja miksi olen kirjan nimen sinne rustannut. Yleensä kun luen jonkun mielenkiintoisen kirjan arvostelun, niin merkkaan sen ylös vihkoon, että muistan jossakin vaiheessa sen lukea. Mutta nyt tuli luettua Olli Jalosen Poikakirja. Kirja oli jälleen kerran tosi paljon erilainen kuin yleensä lukemani kirjat. Poikakirja on kertomus 1960-luvun perheestä, koulusta, vapaa-ajasta jne. koulupojan silmin. Googlaamalla löytyi sitten vahvistus epäilyksilleni, että kirja on omakuva kirjoittajan nuoruudesta muutamilta kouluvuosilta. Jotain samastumisen tunteita kirja herätti, olenhan itsekin elänyt ja aloittanut koulunkäynnin 1960-luvulla.

"On oltava vaikka ei olisikaan. Ei ole aina niin kuin oikeastaan on, mutta ei silloin oikeastaan valehtele jos tekee niin kuin kaikki tekevät koska silloin on enemmän oikein koska on muitten mukana samassa."