torstai 5. helmikuuta 2009

Muualle


En päässyt palmun alle, pääsin jonnekin aivan muualle. Kaksi päivää olen saanut shokkihoitoa tulevaan. Ei tunnu kivalta, pas...taa :( Joku pistää kampoihin. En halua ruveta riitelemään, mutta kyllä minä vielä näytän. En halua olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät minua arvosta. Mutta työn tekoon se ei onneksi tule vaikuttamaan. Pelatkoon pasiansiaan ihan niin paljon kuin sielu sietää minun puolestani. Minulla ei kun niska köyristyy ja painatan pienen apinan raivolla eteenpäin.
Yksi paska juttu saa pimennossa olevat vanhat patoutumatkin pinnalle ja tänään on pitänyt vuodattaa ihan kyyneleitä. Ei ole ensimmäinen kerta kun töissä joudun tasitelemaan tutkainta vastaan ja pitää pärjätä ihan itsekseen. Mutta on minulla onneksi keinot ja onneksi maailma ei ole täynnä ihmisiä, jotka pelkäävät meitä kouluttautuneita, eteenpäin pyrkiviä, töitä tekeviä, fiksuja (vieläkö löydän jonkun hyvän adjektiivin itsestäni???) naisia. Ketuttaa niin vietävästi kun itse ei haluaisi olla hankala vaan haluaisi oppia uutta ja sitten vedetäänkin mattoa alta pois ja saa taas asennoitua uudelleen. Ja kun en ole viemässä tällä hetkellä keneltäkään mitään. Sekin vi...taa kun vielä viime kuussa minulla oli niin mukava aisapari töissä, että oksat pois. Niin ei kun kaiken muun epätietoisuuden lisäksi kylmää vettä heitetään niskaan. Mutta onneksi tällaiset pienet paskat asiat eivät lannista minua vaan painatan senkin uhalla hommia sellaisella tempolla eteenpäin, että hämmästyvät kaikki!!

2 kommenttia:

Nora kirjoitti...

Tsemppiä Anne!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tsemppauksesta!
Sitä tarvitaan lähiaikoina sopeutmiseen uuteen tilanteeseen. Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen, pitää miettiä omia siirtojaan Mutta onneksi tänne omaan blogiin voi avautua ja purkaa tuntojaan - se helpottaa ;))