perjantai 30. syyskuuta 2011

Piharemppaa


Meidän pihalla on kuukauden päivät ajelleet tällaiset ja vähän isommat koneet. Piharemppaa tekee rakennusurakoitsija osittain takuutöitään korjaillen. Samalla maksetaan routaeristeet ja rakennekerrokset sellaisiksi, että pihan voi joskus asfaltoida.


Pihaan on uponnut muutama neliö routaeristettä, joita on ollut valtavat kasat ympäri pihaa. 


Samalla urakoitsija uusii huonosti istutetun entisen rajapensasaidan. Saa nähdä kerkiääkö pensasistutukset tähän syksyyn vai jääkö vielä odottamaan kevättä.


Nyt mullat on jo levitetty, mutta uusia pensaita ei ole vielä näkynyt. Harmittaa tällainen muutama vuosi sitten tehty huono työ. Onneksi rakennuksissa ei ole ilmennyt mitään rakennusvirhettä, vaan kaikki takuuseen menevä korjaus on ollut pihalla.

Adoptiomatka


Kirjarintamalla luin kirjan Adoptiomatka. Kirja on toimittajaäidin päiväkirjakirjoituksia hänen ja miehensä monenkirjavista vaiheista päästä kiinalaisen tytön adoptiovanhemmiksi. Adoptiomatkasta ainakin osittain löytyy myös blogi täältä.
Riipaisevaa odotusta, välillä epätoivoa, kaunista odotusta, epäuskoa, pitkää pinnaa ja kirjoittajaäidin mukavaa tekstiä adoption eri vaiheista. Lopussa viiden vuoden odotus palkitaan ja adoptiomatka päättyy kiinalaisen tytön tuloon suomalaisen perheen lapseksi. Vinkin kirjasta löysin tästä blogista, jota olen seurannut useamman vuoden. Tähän blogiperheeseen kuuluu myös Anna, Kiinasta adoptoitu pikkuprinsessa.
Adoptio on meille jokaiselle jollakin tavalla tuttu asia, kenelle ihan omakohtaisena kokemuksena, kenelle sukulaisten, tuttavien ystävien tai työkavereiden adoption kautta. Minusta on valtavan ihanaa, että on näitä rakastavia perheitä, jotka antavat kodin ehkä kaltoin kohdellulle tai omaa kotia vailla olevalle lapselle.


tiistai 27. syyskuuta 2011

Run, run, run....


Ja jotta vapaa-aika menisi ihan turhuuksiin, eikä tulisi vapaa-ajan vietto-ongelmia, niin ilmoittauduin Matalan kynnyksen juoksukouluun. Eilen oli sen ensimmäinen sessio. Käytiin läpi juoksuun kuuluvaa teoriaa, vaatteita, kenkien valintaa, jne, jne. Sitten käytiin hieman hölkkäämässä. Juostiin sellaiset 1,8 km useammassa vaiheessa. Välillä pysähdyttiin kuuntelemaan ohjeistusta käsien asennosta ja hengittämisestä juostessa. Sitten otettiin muutaman sadan metrin spurtti ja sitten hiemen pitempi juoksu. Juoksukouluun oli tullut 21 henkeä, joista taisi olla viisi miestä ja loput naisia. Juoksukoulun opettaja laittoi päivällä s-postia, jossa hän kielsi uusien juoksukenkien ostamisen. Tsekkaa tässä joku kerta meitä sillä silmällä, että minkälaisella kengällä kunkin olisi hyvä juosta. Sen verran satsasin juoksuun, että kävin ostamassa juoksupuvun 50 % ALE:sta. Takki on ihan hyvä, mutta housut olisivat voineet olla himppasen pienemmät. Juoksukoulu kestää kokonaiset neljä kertaa ja sitten pitäisi olla matala kynnys ylitetty.


maanantai 26. syyskuuta 2011

Volley again


Perjantai-iltana kassin ja pelirepun pakkausta. Lauantaiaamuna viiden aikaan herätys, aamulenkki karvaisen kanssa, runsas aamupala / lehti ja jo kuudelta matkaan ensin omalla autolla ja sitten pelikaverin autolla. Noukittiin auto täyteen pelaajia ja suunnattiin auton nokka kohti Jyväskylän Homenokkaturnausta. Pari pelikaveria tuli eri suunnasta ja pelikentän reunalla treffattiin. 


Ensimmäisessä pelissä yhdeltä kuudesta pelaajasta paukahti reisilihas. Hävityn pelin jälkeen haalimaan tervettä pelinaista kehiin. Onneksi sellainen löytyi! Lauantaina oli neljä peliä, joista kaksi tappiota ja kaksi voittoa. Päästiin pelaamaan sunnuntaina sijoista 7 - 9. Sunnuntaina kahdesta pelistä ensimmäinen hävittiin ja toinen voitettin, joten loppusijoitus oli kahdeksas. Jatketaan samaa trendiä kuin Kuopiossa. 


Hipposhallissa on aika mahtava lentopallotunnelma, kun veteraanipalloilijat pelaavat mielilajiaan vuosi vuoden perään. Meidänkin joukkueesta vain kahdelle ei oltu tehty minkäänlaista lentopallovaivoihin liittyvää operaatiota. Useammalla oli jo monta operaatiota takana. Mutta silti rakasta lajia ei voi niin vain jättää!


Sunnuntai oli jo pitkällä, kun palattiin kotiin. Ensimmäisenä oli vuorossa hikisten vaatteiden pesu. Tämän reissun jälkeen ei lihakset oli onneksi niin kipeät kuin edellisen Kuopion keikan jälkeen.


Ja omat harrastukset ei kun jatkuvat...huomenna postaus siitä :))

perjantai 23. syyskuuta 2011

Valokuvauskurssin antia




Keskiviikon valokuvauskurssilla yksi aihe, josta keskusteltiin ja jota kokeilttiin oli liikkuvan kohteen kuvaus. Toisena aiheena oli valomaalaus. Tätä aihetta päästiin kokeilemaan ihan käytännössä läheisessä kirkkopuistossa. Valomaalausta testattiin hyppäävään kurssilaiseen, muistomerkin ja puun kuvaamiseen. Valomaalauksen oleellisin asia on pitkä valotusaika. Minulla se näissä kuvissa oli 10 ja 20 sekuntia. Opettaja teki maaluksia irtosalamalla ja sähkölampulla.




Eräänlaista valomaalausta taisi olla myös valokuvauskurssin ensimmäinen kotitehtävä, josta postaus täällä.

torstai 22. syyskuuta 2011

Leipää ja sirkushuveja


Tänään oli vuorossa juhlaa. Töihin liittyen kävimme monen muun kanssa avaamassa Kauppakaaren liikenteelle. Kauppakaari on tien pätkä, jonka toisessa päässä on Prisma. Liikenteen pullonkaulan Prismalle uskotaan helpottavan tällä rakentamisella. Uusi kaupunginjohtaja piti puheen tihkusateessa.


Puheen jälkeen leikattiin nauhaa. Jokainen halukas sai leikata palan nauhaa muistoksi. Minun muistoni oli käsiveskassa tuhannen vekillä.


Sitten siirryttiin Prisman P-hallin viidenteen kerrokseen kuka vanhalla autolla, kuka märillä kengillä askeltaen.


Kylmässä hallissa meille tarjottiin hernerokkaa ja jälkkäriksi pannaria kahvin kanssa.


Puheiden välissä kuunneltiin torvisoittoa, jota oli esittämässä myös ex-pomoni.


Viidellesadalla ensimmäiselle Kauppakaaren kautta Prismaan tulijalle ja meille kutsuvieraille annettiin tuore ruisleipä muistoksi. Minä annoin leivän yhdelle asentajalle, joka on tehnyt käytännön duunia kyseisellä projektilla.

Liian paksu perhoseksi


Liian paksu perhoseksi on tekstinä mukavia sanojen leikkiä. Kirjan sisältö on aika ankeaa arkea ja kuitenkin Kaisun ja Ernin syvää kiintymystä toisiinsa. Tätä parisuhdetta ei voita arki, työ, perhesuhteet, perinnöt, ei mikään! Kaisu, liian paksu perhoseksi nostaa Ernin miehensä suorille käsille kohti kuuta :))

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

En mie mittään tehnyt!


Muistan elävästi ne ajat, kun työpaikalle tuli ensimmäiset oikeat tietokoneet ja niiden kanssa meni joskus sormi suuhun. Tapahtui ihan ihmeellisiä asioita, vaikka en mie tehnyt mittään. Sitten huudettiin ATK-ekspertit apuun ja ihmeteltiin taas, etten mien mittään tehnyt! Eilen kirjoitin muutaman lyhyen postauksen ja sitten arvelin tsekata Photo-postauksen kommentit muokkaustilassa. Ja kuinka ollakaan Photo-postauksen päivämääräksi tuli eilinen ja postaus ponnahti ensimmäiseksi. Sekös hieman harmittaa, kun siinä oli juttua jo kahden viikon takaisesta ensimmäisestä valokuvauskurssista. Ensimmäisenä tuli mieleen tuo lause: "En mie mittään tehnyt!" 
Mutta yön yli nukuttua tuli mieleen, että teinkös sittenkin jotain. Teinkö jotain muutoksia ja painoin Päivitä-nappia!?!!? Ja sitten se päivitti tekstin uudelle päiväykselle. Höpsö kone, ei se tuollaista olisi saanut tehdä. Nyt en tiedä voiko postauksen päiväyksen käydä muuttamassa, niin että postaus siirtyisi oikealle paikalleen?
Isot on tämän bloggajan murheet :))

tiistai 20. syyskuuta 2011

Photo


Eilen aloitin vapaaopisolla syksyn valokuvauskurssin. Keväällä olin ekalla kurssilla ja siitä jäi niin hyvät fiilikset, että oli pakko ilmottautua jatkokurssille. Eilen oli aika paljon kaikkea teoriaa, mutta jotain uutta jäi mieleenkin. Keväisen kurssin ope istuu tämän kurssin oppilaana. Eilen saatiin ihan mielenkiintoisia juttuja aikaiseksi, jokaisen ottamasta kurssin ensimmäisetä valokuvasta. Kahden kuukauden kuluttua kurssin lopussa otetaan taas valokuvat ja keskustellaan taas niistä. Kurssin aikana mennään aikankin kirkkoon kuvaamaan, harjoitellaan hämärä- / pimeäkuvausta ja varmaan paljon muutakin käytännön kuvauksia. Ihan innolla odotan uusia jutskia valokuvauksesta.



Väriä syksyyn


Ja jos muuten on ankeaa, harmaata, pimeää ja sateista, niin tilataan aika uudelle kampaajalle. Mennään istumaan kampaamotuoliin kahdeksi tunniksi, huastellaan mukavia mukavan kampaajan kanssa ja saadaan väriä ja uusi leikkaus päähän. Se ei haittaa, vaikka kahden värin pää maksaa maltaita. Onhan taas panostettu itseensä ja omaan ulkonäköön. Siinä huastellessa kampaaja vinkkaa, että ennen reissua olisi nuo kulmatkin käsiteltävä ja niin tehdääkin sitten ensi viikolla.

Valokuvausleikkejä






Viime viikon valokuvauskurssilla saatiin opastusta kameran kanssa leikkimiseen. Kotitehtäväksi tuli mennä tien varteen pimeällä kuvaamaan auton valoja. Siinä olisi tarvittu jalustaa. Minä en taida uskaltaa tehdä tätä kotitehtävää. Vaihtoehtoisena tehtävänä oli leikkiä sähkölampulla ja pitkällä valotusajalla pimeässä huoneessa. Sen uskalsin tehdä ulko-oven ja oman makkarinkin huoneen ollessa suljettuna. No, tämä viimeinen toimenpide ihan vaan siksi, että karvainen menee aivan sekaisin sähkölampun valosta.Tällaisia tuotoksia sain aikaiseksi leikeistäni.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Tunnustus


Ritva ojensi blogilleni ja siinä sivussa ihan himppasen myös minulle :)) tunnustuksen. Ken tällaisen tunnustuksen saa, on velvollinen kertomaan seuraavaa:

Lempiruoka


 Kana eri muodoissaan

Lempimakeinen


 Suklaa ja tällä hetkellä erikoisesti Fami-patukka, nams :)

 Lempiluettava


Niin monet! Lehtolainen, Mankell, Marklund, Pulkkinen, Härkönen....


Mieluisin tapa tehdä käsitöitä

Hmmm....se tunika pitäisi neuloa loppuun. Tuolissa istuen...


Lempielokuva
Mamma Mia, Paholainen pukeutuu Pradaan...

Tunnustus pitäisi luovuttaa viidelle bloggaajalle, mutta minulta se jää luovuttamatta. Kaikki halukkaat voivat ottaa tunnustuksen mukaansa.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Pielisjoki


Pielisjoki on suurin Saimaaseen virtaava joki. Pielisjoen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee vetensä Pyhäselkään. Pyhäselkä järven kainaloon Pielijoen varteen on rakentunut Joensuun kaupunki.


Pielisjoessa on kolme käytössä olevaa kanavaa Kaltimon, Kuurnan ja Joensuun kanavat. Nämä kaikki kanavat tuli käytyä läpi tämän kesän Kareliasoudussa. Pielisjoki antaa Joensuulle sen vesistöllisen kuvan. Pielisjoen ylittävät sillat ovat myös tärkeitä Joensuun kaupungin sisäisessä liikenteessä. Pekkalansilta, Suvantosilta ja Itä- ja Länsisillat ovat saamassa vielä yhden uuden Yläsatamakadun sillan Pielisjoen ylitykseen.


Pielisjoen kaupungin puoleisella rannalla on kesäisin monenlaista menomestaa. On Jokiasema, Tuulaaki, Kuunari Elina, Astoria ja ABC Siihtala, joista saa ruokaa, erilaisia virvokkeita ja monenlaista muuta ostettavaa.






Pielisjoen eteläiselle rannalle on nousemassa Penttilän uusi asuntoalue. Tämä aihe vaatiikin jo aivan oman postauksen lähitulevaisuudessa :)

Puuma


Kirja nimittäin!!! Luin viime yön seutuna Björkin kirjoittaman Puuman. Aihe, jota on käsitelty vime aikoina paljon lehdissä, antoi syyn tilata kirja. Kirja oli paljon muutakin asiaa kuin puumaa, kuten vaihdevuodet, virtsankarkailu, erektiohäiriöt, potenssilääkkeet, romanit, rikkaat - köyhät, avoliitto, narsismi jne. jne.
Mistään aiheesta ei saanut kirjassa otetta vaan ne juostiin läpi. Minun kohdalla tuon näkee kirjan lukunopeudesta! Löysin täältä kirjan arvostelun, joka on aika lähellä omaa näkemystäni kirjasta.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Ruokaa ja herkkuja


Vaikka ruoka ei näyttele elämässäni kauhean suurta osaa, on se kuitenkin välttämätön hyvä. En ole koskaan sanottavammin tykännyt ruuan laitosta enkä myöskään harrastanut ruuan tekmistä enemmälti. Nytkin elämässä on sellainen tilanne, että laitan ruokaa oikeastaan vain viikonloppuna. Juniori syö käytännön pakosta viikolla ja usein viikonloppunakin, joko eineksiä tai kokkailee sitten itse ruokansa. 
Minun osittaisen karppauksen takia tein tänään itselleni ja juniorille erikseen ruuat. Juniorin ruoka sisälsi kanaa, katkarapuja, makaroonia ja ruokakermaa. Minä suosin tänään jo useamman kerran aikaisemminkin kokattua kausiruokaa, joka sisälsi punasipulia kuullotettuna, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä pilkottuna ja katkarapuja sekä lisukkeena ruokakermaa. Tämä pläjäys kuullotettiin, kypsennettiin ja haudutettiin wokissa. Sitten ruokalautanen täydentyi valmissalaateilla ja tomaatilla.


Eilen ostin itselleni perjantainameiksi jugurtticashewpähkinöitä ja kuivattuja hedelmäpaloja pussilliset. Illan aikana napostelin jälkiruokakulhollisen tällaisia nameja. Jo helpotti makean himo vähäksi aikaa.


Vaikka karppaankin osittain ja ruokailussa jätän pois perunan, makaroonit ja vaalean leivän, tunnustan herkuttelevani ihan viikottain. Suosimassani kahvila Houkutuksessa viimeksi käydessäni, sen herkkuhyllyltä maistelin aivan ihanaa mustikkaruiskakkua. Hekullista ja maistuvaa karpattavaa :))


Kotona leivon aina silloin tällöin karppisämpylöitä. Viimeksi unohdin ostaa rahkan ja edellisen kerran ostin kermaviiliä rahkan sijaan. Mutta sämpylät tulivat syötyä molemmilla kerroilla. Nyt kaapeissa on kaikki oikeat ainekset seuraavaan leivontasessioon ja kuka tietää vaikka jo huomenna herkuttelen karppileivällä.


Hömppää


Nyt tuli luettua kirja, tai kaksi, pelkkää hömppää. Ostin tämän kirjan ihan vain kesälomalukemiseksi. Mutta kirja pääsi nyt vasta luettavaksi. En tiedä syytä, miksi luin kirjan läpi, vaikka kirjan sisällöllä ei ollut mitään annettavaa minulle.
Hömppää lukiessa mietin omia kirjavalintojani. Olen nyt enemmän kirjoja lukiessani lukenut (melkein)  kaikki jonkin kirjoittajan kirjat, kuten Marklund, Lehtolainen, Hämeen-Anttila, Mankell jne. Jotenkin vain jonkun kirjoittajan kirjan sisällöt, aiheet, kirjoittamistyyli osuvat kohdilleen oman ajattelun, elämäntilanteen kanssa. Monet kirjat herättävät mielenkiinnon johonkin asiaan, joka täytyy googlata tai miettiä omassa päässä läpi. Monet kirjat tuovat myös muistoja omasta elämästä, kokemuksista tai ihmisistä elämässäni. Haluan myös  kirjata lukemani kirjat muistiin tänne blogiin, jotta niihin voi halutessaan palata. Voi tarkistaa luetun kirjan ja ajankohdan milloin sen on lukenut.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Crocs


Vaikka kaivankin verta nenästäni tällä aiheella, niin minun on aivan pakko hehkuttaa crocsejani. Ostin reilu vuosi sitten ensimmäiset ja aidot crocs-varvikset. Olin kuullut niistä kehuja siskoltani ja kun sain varvikset hieman edullisemmin, niin ostin sellaiset. Varvikset olivat kovassa käytössä Madeiran lomallani ja tykkäsin niistä valtavasti. Tänä kesänä heinäkuussa kesälomalla ollessani en paljon muita kenkiä laittanut jalkaani kuin varvis-crocsit.


Eilen töiden jälkeen kiertelin hieman kauppoja ja ajauduin urheiluliikkeeseen. Siellä huomasin crocs hyllyssä olevat normaalit crocsit alennuksessa. Niinpä mukaani tarttui, kuinkas muuten, kuin ihan saman väriset crocsit kuin varvikseni. Muutaman kerran jo jalassa olleet crocsini pääsevät ihan varmaan myös lemppareikseni :))